Kandin työopas 2020

Aiempi kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES 2018-2019 oli voimassa 1.2.2018 – 31.3.2020. Kaikki julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn virka- ja työehtosopimukset, Lääkärisopimus mukaan lukien, päättyivät 31.3.2020. Päättymispäivämäärään mennessä neuvottelut uudesta sopimuksesta olivat edelleen kesken. Neuvottelut jatkuvat nyt valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla. Vallitsevassa sopimuksettomassa tilassa noudatetaan aiemman Lääkärisopimuksen työehtoja. 

Uuden sopimuksen valmistuttua Kandin Työopasta 2020 aloitetaan heti työstämään vastaamaan päivitettyä Lääkärisopimusta. Medisiinariliitto pyrkii julkaisemaan Kandin Työoppaan mahdollisimman nopeasti kevään aikana uuden KVTES:in valmistuttua. Sopimusneuvotteluiden etenemisestä saa ajankohtaista tietoa esimerkiksi Lääkäriliiton sivuilta.

Pysykää siis kuulolla päivityksistä! Päivitämme tätä tiedotetta, kun tiedämme lisää.

Medisiinariliiton tiedote koronavirustilanteesta sekä sen vaikutuksista opintoihin ja työntekoon – päivitys 27.3.

Mitä Medisiinariliitto tekee tällä hetkellä?

Medisiinariliitto tarjosi apuaan tiedekunnille opetuksen järjestelyjen suunnitteluun maanantaina 9.3.2020. Tarjous on edelleen voimassa. Uskomme, että Medisiinariliitolla on saatavilla kaikkien yliopistojen hyvät käytännöt kattavan verkostomme vuoksi. Mielellämme jaamme tarvitseville tietoa muiden toimintaperiaatteista. Itse infektioasiaan emme ota kantaa. 

Seuraamme tilannetta opiskelijoiden silmin ja puutumme epäkohtiin tarpeen vaatiessa. Huomioimme poikkeustilanteen ja annamme rauhaa yliopistojen omalle päätöksenteolle. Valmistaudumme muuttuvaan tilanteeseen ja reagoimme mahdollisuuksien mukaan.

Uskomme, että poikkeustilanne ei tule hankaloittamaan opiskelijoiden työoikeuksien saavuttamista. Opetukseen tulee varmasti muutoksia, ja niiden suhteen toivomme jokaiselta jäseneltä ymmärrystä tässä tilanteessa. Ongelmatilanteissa Medisiinariliitto auttaa myös yksittäistä opiskelijaa yhdessä Lääkäriliiton toimijoiden kanssa, jos paikallisesti ei haasteita saada ratkottua. 

Mikä tilanne eri paikkakunnilla vallitsee opetuksen suhteen?

Poikkeustilanteen vuoksi yliopistojen lähiopetus keskeytettiin ja yliopistot suljettiin 18.3. Kliinisten kurssien osalta opetus yliopistosairaaloiden tiloissa jatkuu toistaiseksi supistetusti. Vaikutukset elektiivisen toiminnan alasajossa vaikuttavat erityisesti kirurgian alan opetukseen, mutta myös polikliinisen toiminnan vähentäminen heijastuu potilaskontaktien määrässä. 

Opiskelijoita, jotka kuuluvat riskiryhmään tai joilla on lapsia, kehotetaan selvittämään omaa osallistumista sairaalassa tapahtuvaan opetukseen paikallisen käytännön mukaisesti. Kliininen harjoittelu on tärkeää, mutta Medisiinariliitto painottaa opiskelijoiden oikeutta huolehtia omasta terveydestään. 

Toistaiseksi jokainen suomalainen yliopisto on antanut vakuutuksen siitä, ettei kesätyöoikeuksiin tai valmistumiseen tule viivästyksiä. Medisiinariliitto selvittää tilannetta aktiivisesti ja pyrkii kaikin keinoin vaikuttamaan siihen, ettei oikeuksien saamiseen tule viivästystä.

Mitä minä voin tehdä tässä tilanteessa yleisten THL:n ohjeiden lisäksi?

Ylimääräisten kysymysten lähettäminen ei tilannetta helpota. Suosittelemme ohjaamaan huolenne paikallisen kandiseuran/killan opintoasioista vastaavalle hallituksen jäsenelle tai Medisiinariliiton paikallisedustajalle.

Medisiinariliitto suosittaa vähintään neljän vuoden lääketieteen opinnot kokonaan suorittaneita opiskelijoita harkitsemaan omien resurssiensa puitteissa, voisiko heistä olla hyötyä tällä hetkellä ylikuormittuville terveydenhuolto-organisaatioille. Opiskelija voi esimerkiksi tarjoutua tekemään työtä osana aiemman työpaikkansa vahvuutta, mikäli se ei estä opiskelua tai ole ristiriidassa yliopiston ohjeistuksen kanssa. Jokainen käsipari on eduksi tässä hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa. 

Medisiinariliitto huomauttaa, että nykyinen tilanne ei anna mahdollisuutta joustaa työoikeuksista. Tietoomme on tullut, että 4. vuoden opiskelijoita on houkuteltu töihin. Näillä opiskelijoilla ei ole oikeuksia työskennellä lääkärin sijaisena ja mahdollisista amanuenssisopimuksissa tulee olla erityisen tarkkana työnkuvan ja oikeuksien suhteen.

Uudenmaan liikkumisen rajoitus, mitä vaikutuksia?

Medisiinariliitto on selvittänyt yhteistyössä kandiseurojen kanssa yliopistokohtaisesti tilannetta, jossa opiskelija asuisi rajan eri puolella kuin pakollisten opintojen suorittaminen tapahtuu. 

On vielä epäselvää, luetaanko klinikkaopiskelu “välttämättömäksi syyksi” Uudenmaan rajan yli liikkumiseen. Asiaa selvitetään ja siihen vaikutetaan tarvittaessa. 

Voidaanko minut määrätä töihin?

Valmiuslain käyttöönotosta tiedotettiin 16.3. Suomen hallituksen tiedotustilaisuudessa. Valmiuslait astuivat voimaan keskiviikkona 18.3. kuitenkin sillä poikkeuksella, että terveydenhuoltohenkilökunnan työvelvoitteita koskeva asetus hylättiin eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Keskiviikkona 25.3. valmiuslain uusista käyttöön otettavista asetuksista julkaistiin valtioneuvoston päätös ja ne hyväksyttiin eduskunnassa torstaina 26.3. 

4. vuoden lääketieteen opinnot suorittanut opiskelija on lain piirissä ja voidaan määrätä tarvittaessa töihin. Tämän jutun lopussa on linkki NLY:n blogiin, jossa asiaa käsitellään tarkemmin. 

Valmiuslain työvelvoite, mitä tarkoittaa?

Valmiuslain työvelvoite astui valtioneuvoston asetuksella voimaan 26.3.2020 ja on voimassa 13.4.2020 asti. Asetuksen määräysmuistion mukaisesti työvelvoite voi koskettaa lääketieteen opiskelijoita, jotka toimivat alalla. Tällä tarkoitetaan lääketieteen opiskelijoita, joilla on 4. ja 5. vuosikurssin opinnot kokonaan suoritettuna ja julkiTerhikissä merkintä. 

Valmiuslaki mahdollistaa suomalaisten terveydenhuollon työntekijöiden ja opiskelijoiden määräämisen välttämättömiin terveydenhuollon tehtäviin. Tällainen työmääräys voidaan antaa korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan ja uusia kerran. 

99 § määritelmän mukaan työvoimaviranomainen voi antaa työmääräyksen velvolliselle vain sellaiseen työhön, jota tämä pystyy kohtuudella tekemään ottaen huomioon hänen kokemuksensa, terveydentilansa ja muut siihen liittyvät taustatekijät. Mikäli mahdolliselle esteellisyydelle on pätevä syy, tästä tulee toimittaa luotettava selvitys viranomaiselle. 

Työmääräystä ei saa antaa henkilölle:

1) joka ei voi työn vaatimaksi ajaksi poistua kotoaan jatkuvaa huolenpitoa tarvitsevan lapsen tai muun henkilön hoitamisen vuoksi, jos hoitoa ei voida muuten järjestää; 

2) joka jätetään palvelukseen kutsumatta asevelvollisuuslain 89 §:n mukaisesti; 

3) joka on puolustusvoimien palveluksessa; tai 

4) joka on etukäteen varattu väestönsuojelutehtäviin tai täydennyspoliisitehtäviin. 

Myöskään välttämättömistä julkisen sektorin tehtävistä ei saa määrätä muuhun työhön muuten kuin erityisen painavasta syystä. 

Tällaisesta tilanteesta ei ole kokemusta, ja lain soveltamista eri vaiheessa oleviin opiskelijoiden pohditaan siinä tilanteessa valtakunnallisesti. Yliopiston velvollisuuksiin (kts. kohta 4) voi varmasti tulla poikkeuksia mahdollisen valmiuslain käyttöönoton ohessa.

Valtio suosittaa tällä hetkellä kaikkien suomalaisten matkailijoiden paluuta ulkomailta kotimaahan ja Ulkoministeriö on linjannut välttämään matkustamista täysin. 

Miten ulkomailla opiskelevien työoikeuksien käy?

Kysymykseen ei vastausta tämän hetkisten tietojen perusteella voida antaa. Tilanne riippuu yliopistojen linjauksista ja kohdemaan lainsäädännöstä.

HUS linjasi aiemmin keskeyttävänsä ulkomaisten opiskelijoiden uudet sopimukset kesälle. Nyt Medisiinariliiton saamien tietojen mukaan amanuenssuurien ja työsuhteiden hakeminen on uudelleen avattu kesäkuulta eteenpäin.

Medisiinariliitto on luvannut toimia viestinvälittäjänä kesätyöpaikkojen suhteen, kun tilanne selviää. Kevään töistä ei toistaiseksi ole saatu tietoa ja tilanne voi lyhyessäkin ajassa muuttua. Pyydämme kärsivällisyyttä yhteydenotoissa esimiehiin, heillä ei ole tyhjentäviä vastauksia tässä tilanteessa. 

Medisiinariliiton mahdollisuudet vaikuttaa ulkomaisten yliopistojen käytänteisiin ja työoikeuksiin sitä kautta ovat hyvin rajalliset. Paikalliset kandiseurat ulkomailla tekevät tätä työtä aktiivisesti ja Medisiinariliitto tarjoaa tukea näille tahoille. 

Etätyömahdollisuudet ilman lisensiaatin tutkintoa

Medisiinariliitto on lähestynyt Valviraa kysymyksellä, onko lääketieteen opiskelijan laillista työskennellä kotoa käsin. 

Fyysisesti ollessaan työpaikalla, voi 5. vuoden opinnot suorittanut opiskelija vastata puhelimeen ja hoitaa etäkonsultaatioita. Kannattaa erikseen työnantajan kanssa selvittää työn sisältöä ja omia oikeuksia työskennellä. 

Kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriön päivystysasetuksen mukaan päivystysyksikössä on oltava kaikkina vuorokauden aikoina paikalla laillistettu lääkäri toimintaa johtamassa.  

Valviran sivut (26.3.2020): “Työnantajan velvollisuus on arvioida tapauskohtaisesti opiskelijan valmiudet ja se, millaisten tehtävien hoitamiseen hänellä on riittävät edellytykset… Työnantajan on myös määriteltävä riittävän tarkasti opiskelijan tehtävät, vastuu, toiminnan rajat ja muut velvoitteet.”

Järjestetäänkö liittokokous?

Liittokokousta ei voida tässä tilanteessa järjestää normaalisti. Medisiinariliiton hallitus on päättänyt järjestää tiedotustilaisuuden lauantaina 28.3. klo 10.00 alkaen. Tilaisuudessa käsitellään kokouksen asioita, koronatilannetta sekä kandiseurojen kuulumisia.
Sääntömääräinen kevätliittokokous käsitellään sopimusmenettelyllä jäsenseurojen kesken.

https://www.laakariliitto.fi/palvelut/edunvalvonta/koronatilanne/

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-totesi-suomen-olevan-poikkeusoloissa-koronavirustilanteen-vuoksi 

Päivitetty 27.03.2020 klo 7.00

Julkaistu 13.03.2020 klo 18.00

Riku Metsälä

Puheenjohtaja


Kunniamaininta Tampereen Nivelkipu-jaksolle Vuoden Opetusteko kilpailussa!

#Medisiinariliitto on myöntänyt kunniamaininnan Tampere University lääketieteen Nivelkipu-jaksolle.✨ Jaksoa luotsaa apulaisprofessori Ville Mattila, joka vastaanotti kunniamaininnan yliopiston Taitokeskuksessa Kaupin kampuksella.

Kunniamaininnan perusteina toimi muun muassa erinomainen suhtautuminen palautteeseen ja palautteen antoon kannustaminen sekä pitkäjänteinen vuosia kestänyt jakson kehittäminen. Opiskelijat kiittivät ehdotuksissaan opetusta ja ryhmätöitä sekä näkökulmaa, jossa opiskelijat ymmärtävät perusterveydenhuollon roolin ja aseman nivelkipuisen potilaan hoidossa.

”Taustalla on pitkäjänteinen työ jakson kehittämisen hyväksi ja aito kiinnostus siihen, että jokainen Tampereelta valmistuva kandi taitaa tules-potilaan tutkimisen ja hoidon.” – Kandi 💚

Kuvassa Mattilan lisäksi Tampereen paikallisedustajat Rikhard Mäki-Heikkilä ja Helmi Kunelius

#VuodenOpetusteko

Vuoden Työpaikka 2019: Kauhavan Terveyskeskus

#Medisiinariliitto on valinnut #VuodenTyöpaikka kilpailun 2019 voittajaksi Kauhavan terveyskeskuksen! 🥳✨

Tänä vuonna metsästettiin erityisesti paikkaa, jossa kandi otetaan osaksi työyhteisöä ja työilmapiiri on kannustava.

Kauhavalla huomioidaan hyvin kandin tarpeet: alkukesästä pitkät potilasajat ja seniorituki on järjestetty erinomaisesti: ”Seniorituki järjestettiin koko kesäksi ja seniori irroitettiin omasta vastaanottotyöstään koko täksi ajaksi. Tällöin konsultoiminen oli mahdollista koska vain ja senioiri pystyi tulemaan käymään vastaanotolla varmistamassa epävarmuutta aiheuttavan löydöksen.”

Kandeille oli järjestetty myös keskustelutilaisuuksia ylilääkärin kanssa, jaksamisesta ja työnhallinnasta pidettiin huolta. 🤗

Medisiinariliitto onnittelee ja kiittää voittajaa! Hyvällä esimerkillä kandien kesätyöolot paremmaksi ympäri Suomen! 💚

Vuoden Opetusteko 2019: Oulun KNK-kurssi

Liittokokous valitsi Vuoden 2019 Opetusteoksi Oulun yliopisto – University of Oulu KNK-kurssin! Kurssilla panostetaan opiskelijalähtöisyyteen ja opettajien innostusta sekä palautteen vastaanottokykyä kiitellään opiskelijoiden keskuudessa. Opettajat ovat ottaneet innovatiivisesti sosiaalisen median opetukseen ja lataavat Instagramiin opetusmateriaalia kurssilla. 🤩

KNK-alan valtakunnallisessa opetuskokouksessa päädyttiinkin ottamaan Instagram opetusväyläksi kansallisesti. Toistaiseksi ylläpidosta vastaavat juuri oululaiset! Käy kurkistamassa @KNKopetusvaltakunnallinen miten se korvan puhdistus onnistuikaan.

Kuvassa opetushenkilöstöstä: Venla Lohi, Mikko Tastula, Aleksi Laajala ja Paulus Tokola. Suuret onnittelut!✨

📸 Joona Yliselä
#Medisiinarit #VuodenOpetusteko

Medisiinariliitto palkitsee vuosittain syksyllä sekä Vuoden työpaikan että Vuoden opetusteon 🏆!

Vuoden opetusteko

Opetusteko voi olla esimerkiksi uuden innovatiivisen opetusmenetelmän pilotointi, uusi hyvin järjestetty kurssi, erityinen opiskelijoiden huomiointi, tai muu vastaava tapahtuma! Tänä vuonna haluaisimme palkita erityisesti jonkin hyvin ruohonjuuritasoisen opintojen parantamisen, joten aivan yksittäistäkin harkkaa tai jo erityisen mahtavaa, opiskelijoita huomioivaa suunnittelua kannattaa ehdottaa. Tässäkään ei tarvitse kuitenkaan jumiutua näihin, vaan mikäli omasta mielestäsi olet ollut erityisen hyvässä opetuksessa, kerro se meillekin. Kilpailu koskee vain suomalaisia yliopistoja.

Ehdota kunniaa täältä:  https://response.questback.com/suomenlkriliitto/rogcdqnx5i

 
Vuoden työpaikka 🏥

Vietitkö kesäsi Suomen parhaassa työpaikassa? Oliko auttavaa kättä tarjolla ja tunsitko olevasi työyhteisön arvokas jäsen? Auta meitä kertomaan se heille! Tänä vuonna valinnoissa haluamme painottaa erityisesti vastaanottavaa ja kandimyönteistä ilmapiiriä, joten tällä kulmalla kannattaa lähteä perustelemaan. Emme kuitenkaan halua turhaan fiksoitua tähän, vaan kaikenlainen oman työpaikan ylistäminen on erittäin tervetullutta! Ehdottaminen onnistuu samalla klikkauksella ylläolevasta linkistä!

LISÄKSI Medisiinariliitto on ehtinyt jo korkeaan 50 vuoden ikään ja tämän kunniaksi olemme hupimielessä tehneet kyselyn historiikkia varten: minkälainen porukka lääkisläiset oikein ovatkaan. Käy siis vastaamassa tähän nopeaan kyselyyn: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSczZIqwSmec2rT_Q_YuwVpmssTDO24WnMf4NjZKM6YcKGu-Xw/viewform?usp=sf_link

Kysely on helppo ja nopea, koska kukin on oman itsensä paras asiantuntija. Syysterveisin, Medisiinariliitto

#Perusterveydenhuoltokuntoon

Viime päivinä uutiskynnyksen yli on noussut terveyskeskuslääkärien työolot. Rohkean avaus kuultiin tk-lääkäri Lara Jurvoselta ja sen jälkeen on nähty sosiaalisessa mediassa useita vastaavanlaisia kokemuksia. Myös Helsingin Sanomat on julkaissut uutisia aiheeseen liittyen.

Valtaosa kandeista suuntaa viiden vuoden opintojen jälkeen kesäksi terveyskeskuksiin vastaanottotyöhön. Työkokemuksia on yhtä monta kuin kesäkandejakin ja vaikka yhdistäviä kokemuksia löytyy paljon, valitettavan moni niistä on negatiivisia. Jatkuvat keskeytykset ovat erityisen vahingollisia kun työtä vasta opetellaan ja potilaan asioiden pohtiminen vaatii enemmän aikaa ja keskittymistä. Kiire ja stressi kärjistävät helposti riittämättömyyden tunnetta. Tarvitaan #Lääkärilletyörauha

Nuoret ja kandit kaipaavat säännöllistä tukea ja ohjausta, joka toteutuu tällä hetkellä hyvin vaihtelevasti. Vaikka kandille usein tärkeintä on saada hyvä ja kattava vastaus konsultaatioon, tulee ohjauksessa keskittyä myös ammattiin kasvamisen ongelmatilanteissa ja nuoren lääkärin jaksamiseen.

On aika laittaa #perusterveydenhuoltokuntoon!
💚 Seniorituki ja nuorten ohjaus kuntoon
💚 Työmäärä hallittavaksi
💚 Mahdollisuus keskeytyksettömään työhön

Onneksi monissa työpaikoissa laadukkaan ohjauksen merkitykseen on jo hienosti herätty; Medisiinariliitolla on vuosittain vaikea valinta, kun etsitään Vuoden Työpaikkaa, sillä hyviä ehdokkaita on runsaasti. Säännöllisen tuen ei pitäisi kuitenkaan rajoittua kandivuosille, vaan nuoriin lääkäreihin panostamisen täytyy olla systemaattista. Jokainen lääkäri tarvitsee riittävät resurssit hoitaakseen työnsä kunnialla, #potilaanparhaaksi.

Passi tai henkkarit mukaan ammattikorttia hakiessa!

Ajokortti ei tämän vuoden alusta ole enää kelvannut henkilöllisyyden todistamiseen ammattikortin hakuprosessissa. Muutoksen taustalla on vahvaa sähköistä tunnistamista ja sähköisiä luottamuspalveluja koskeva lainsäädäntömuutos (533/2016), joka on astunut voimaan 1.1.2019.

Lisää ammattikortista ja sen hankkimisesta voi lukea Medisiinariliiton julkaiseman Kandin työoppaan luvusta 6. Opas vastaa myös moneen muuhun mieltä askarruttavaan kysymykseen, tiedätkö esimerkiksi mitä rajoutuksia liittyy kandina päivystämiseen?

➡️➡️➡️ http://www.suomenmedisiinariliitto.fi/ty…/kandintyoopas2019/

#Kandintyöopas

*1.1.2019 alkaen vahvaa sähköistä tunnistamisvälinettä haettaessa henkilöllisyyden todistamiseen voi käyttää vain passia ja henkilökorttia, mutta ei enää Suomen tai muun Euroopan talousalueen jäsenvaltion viranomaisen myöntämää ajokorttia. Muutoksen taustalla on vahvaa sähköistä tunnistamista ja sähköisiä luottamuspalveluja koskeva lainsäädäntömuutos (533/2016). Muutos perustuu siihen, ettei ajokortti ole virallinen todistus henkilöllisyydestä, vaan todistus ajo-oikeudesta. Vahvalla sähköisellä tunnistamisella tarkoitetaan henkilöllisyyden todentamista sähköisesti. Sen avulla kuluttajat voivat turvallisesti vahvistaa henkilöllisyytensä erilaisissa sähköisissä palveluissa. Vahvassa sähköisessä tunnistamisessa käytettyjä tunnistusvälineitä ovat mm. sosiaali- ja terveydenhuollon toimikortteihin sisältyvät VRK:n myöntämät sosiaali- ja terveydenhuollon varmenteet.

Itä-Suomen Yliopisto: Usein Kysytyt Kysymykset erikoislääkärikoulutuksen uudistuksesta

Valintamenettely

Miksi tällainen valintamenettelyn uudistaminen haluttiin tehdä?

Yliopistojen tavoite on ollut luoda kaikille aloille yhteiset, läpinäkyvät ja oikeudenmukaiset valintakriteerit, joiden perusteella haetaan yliopistonopinto-oikeutta.

Valintamenettely on osa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen uudistusta, jonka tärkein tavoite on parantaa koulutuksen laatua. Toinen uudistuksen tärkeä tavoite on ohjata koulutusmääriä siten, että kaikille erikoisaloille turvataan riittävä määrä erikoislääkäreitä/erikoishammaslääkäreitä koko Suomessa.

Miksi pisteitä saa sekä työkokemuksesta että tutkimuksesta?

Yliopistot haluavat, että sekä tieteellisesti ansioituneella että työkokemusta kerryttäneellä lääkärillä ja hammaslääkärillä on mahdollisuus päästä erikoistumaan. Tieteelliset ansiot ovat kansainvälisesti kaikkialla meriitti. Myös jatkossa tietyt erikoisalat ovat haluttuja, ja niihin tulee olemaan kilpailua. Suurimpaan osaan aloista ja paikoista ei kuitenkaan tarvita korkeita alkupisteitä vaan jompi kumpi polku, tutkimus tai työkokemus, riittää. Työkokemuksen pisteytystä on pyritty mitoittamaan niin, että se kannustaa hankkimaan laajaa kokemusta ja kokeilemaan myös eri aloja.

Miksi lääketieteen kandidaattina tehdystä työkokemuksesta ei saa pisteitä valintamenettelyssä?

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus on ammatillista jatkokoulutusta, jota säätelee asetus. Näin ollen valinnan kriteerinä ei voida käyttää työskentelyä opiskelijana, ohjauksen ja valvonnan alaisena. Suomalainen käytäntö, jossa lääketieteen opiskelija voi toimia lääkärin sijaisena on kansainvälisesti poikkeuksellinen ja hieno mahdollisuus saada arvokasta käytännön oppia. Samalla saa hyvin mahdollisuuksia tutustua itseä kiinnostaviin erikoisaloihin. Opiskeluaikaista työskentelyä ei ole haluttu ottaa mukaan valintapisteisiin myöskään sen takia, että eri yliopistoissa opiskelevilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet tehdä lääkärintöitä opiskelujen aikana, eikä hakijoita haluta saattaa epätasa-arvoiseen asemaan. Opiskelijana saadusta työkokemuksesta kannattaa kirjoittaa motivaatiokirjeeseen.

Voinko ottaa töihin sijaisen, joka ei ole vielä saanut yliopistolta opinto-oikeutta erikoistumisiin?

Valintamenettely ei poista työnantajien tarvetta kesäloma-, äitiysloma- ym. sijaisuuksiin. Näitähän vastavalmistuneet ovat tähänkin saakka tehneet ja näistä he jatkossakin saavat työkokemusta, jota sitten voivat hyödyntää haussa. Valintamenettely koskee vain opinto-oikeutta yliopistossa, ei valintaa virkaan tai viransijaiseksi.

Mitä tapahtuu niille, jotka ilmoittautuivat vanhalla tavalla ennen 31.12.2018?

Ne erikoistuvat, jotka ovat saaneet opinto-oikeuden vanhan ilmoittautumiskäytännön kautta, voivat jatkaa erikoistumistaan entiseen tapaan. Pitää kuitenkin huomata, että ilmoittautuminen ei takaa työpaikkaa.

Vain yksi opinto-oikeus voi olla kerrallaan voimassa. Mikäli hakija tulee hyväksytyksi opiskelijavalinnassa uudelle erikoisalalle, tulee hänen luopua vanhasta opinto-oikeudesta. Ilman sitä, uutta opinto-oikeutta ei myönnetä.

Jos olen sopinut töitä erikoisalalle x vuoden 2020 alusta ja valmistun 2019 keväällä, miten toimitaan? Peruuntuvatko työni?

Jos olet jo varma erikoisalavalinnastasi, pääset hakemaan heti 2019 syksyllä ensimmäisessä kaikkien erikoisalojen yhteisessä haussa. Jos et saa paikkaa, voit kerryttää työkokemuspisteitä ja hakea seuraavalla kierroksella uudelleen. Sovittuun työsuhteeseesi uudistus ei vaikuta, mutta kannattaa varmistaa tulevalta esimieheltäsi, että hän on tietoinen erikoislääkäri-/erikoishammaslääkärikoulutuksen valintamenettelyn muutoksesta.

Olen hakemassa lääkiksen jälkeen lastentaudeille. Pitääkö minun aloittaa nyt väitöskirjan valmistelu, jotta pärjään haussa?

Pääosalle erikoisaloista tarvittavat alkupisteet (työkokemus ja tieteellinen kokemus) ovat sellaiset, että pelkillä työkokemuspisteilläkin pärjää haussa hyvin. Yksittäiselle erikoisalalle tietyssä yliopistossa tietyllä hakukierroksella tarvittavia pisteitä ei luonnollisesti voida ennustaa, mutta ensimmäiset hakukierrokset näyttävät varmasti suuntaviivoja. Ei siis kannata hätäillä aloittamaan väitöskirjatyötä vain valintamenettelyn takia. Koulutusohjelman vastuuhenkilöltä saa varmastikin hyviä neuvoja, miten voi parhaiten edistää tulevia erikoistumissuunnitelmia jo LL-koulutuksen aikana.

Aion hakea verisuonikirurgialle. Lasketaanko valintamenettelyn erikoisalakohtaisiin pisteisiin kirurgian runkopalveluiksi soveltuvat kuukaudet?

Kyllä, ns. runkopalvelut lasketaan erikoisalakohtaisiin pisteisiin. Lisäksi niitä voidaan käyttää palveluihin muulta erikoisalalta.

Aion kirurgialle, mutta en vielä tiedä tarkemmin. Voinko tehdä runkoa hakematta mihinkään ja miettiä alavalintaani?

Kyllä, erikoistumaan kannattaa hakea vasta sitten, kun erikoisala on hahmottunut. Työnantajasi saattaa pyytää sinua ilmoittautumaan yleislääketieteen erityiskoulutukseen (YEK) saadakseen sinusta korvauksen koulutettavasta lääkäristä (evo-korvaus).

Miten auki laitettavien paikkojen määrä päätetään?

Yliopistot päättävät kullekin erikoisalalle kullekin kierrokselle hakuun laitettavien paikkojen määrän. Tätä työtä helpottamaan STM laatii arviota erikoislääkärikoulutustarpeesta. Arvio valmistuu kevään 2019 aikana.

Saako työnantaja lainkaan evo-rahoja, jos koulutettava ei ole vielä saanut erikoistumispaikkaa?

Koulutettavaa kannattaa kannustaa ilmoittautumaan yleislääketieteen erityiskoulutukseen (YEK), jolloin työnantaja saa koulutettavasta korvauksen. YEK ei ole erikoistumisohjelma vaan vastaa aiempaa perusterveydenhuollon lisäkoulutusta. Sen pituus on kaksi vuotta (ulkomailla peruskoulutuksen tehneellä kolme vuotta), josta vähintään 9kk on terveyskeskuspalvelua. EVO-rahoitusjärjestelmää on suunnitelma uudistaa jatkossa.

Pidentääkö uusi valintamenettely erikoistumista, jos erikoistumispaikkaa joutuu jonottelemaan monta vuotta?

Pääsääntöisesti pyritään siihen, ettei kukaan joutuisi jonottelemaan vuosia. Tämän vuoksi mm. opinto-ohjausta on tarkoitus suunnata valmistuville lääkäreille ja hammaslääkäreille. Ennen hyväksytyksi tulemista suoritetut palvelut voidaan laskea erikoistumisiin AHOT-menettelyn mukaisesti (sisällön ollessa sama palvelu lasketaan erikoistumisiin) eli työkokemus ei mene siten hukkaan eivätkä valmistumisajat pitene.

Sovelletaanko samaa hakumenettelyä jo yhden erikoislääkärikoulutuksen suorittaneisiin hakijoihin?

Kyllä, he hakevat saman valintamenettelyn kautta, mutta heillä on luonnollisesti jo kasassa runsaasti työkokemuspisteitä.

Onko väliä, monesko kirjoittaja /millä sijalla oma nimi on julkaisuissa, joita lasketaan alkupisteisiin?

Tätä ei ole pisteytyksessä määritelty, joten kirjoittajan sijalla ei ole merkitystä.

Miksi pitää tehdä motivaatiokirje, jos siitä ei saa pisteitä?

Motivaatiokirjettä käytetään haastattelun pohjana ja siinä voi vapaamuotoisesti kertoa, miksi olisi hyvä valinta erikoisalalle. Motivaatiokirjeessä voi myös kertoa ennen lisensiaatiksi valmistumista hankitusta työkokemuksesta. Kirjeen kirjoittaminen myös ohjaa pohtimaan omia motiiveja ja vahvuuksia hakemalleen alalle.

Pääsenkö haastatteluun kaikissa hakukohteissani?

Käytännön syistä haastattelu voidaan järjestää vain yhdellä alalla eli korkeimmassa hakukohteessasi, jossa pisteet riittävät haastatteluun. Mikäli et haastattelun jälkeen tule valituksi, seuraava mahdollisuutesi on hakea puolen vuoden päästä seuraavalla hakukierroksella.

Mitä tarkoittaa strukturoitu haastattelu?

Haastattelulle on mietitty yhteinen runko, jossa on yleisiä ja erikoisalakohtaisia kysymyksiä. Nämä pisteytetään yhteisesti sovitun mallin mukaisesti.

Yliopistosairaalan seuraava erikoistumispaikka laitetaan kuulemma haettavaksi aikaisintaan v. 2021, koska tulijat on jo sovittu sinne asti. Eikö ko. alalle tule hakumenettelyssä lainkaan paikkoja haettavaksi 3 vuoteen?

Valintamenettelyssä haetaan opinto-oikeutta, ei erikoistumisvirkaa. Paikkoja auki laitettaessa katsotaan koko alueen koulutustarvetta, ei vain yliopistosairaalan tarvetta. Valittu henkilö aloittaa erikoistumisensa yksilöllisen suunnitelman mukaan.

Minulla on jo opinto-oikeus erikoislääkäri- tai erikoishammaslääkärikoulutukseen, pitääkö minun osallistua uudelleen hakuun?

Ei tarvitse.  Ennen 1.1.2019 myönnetyt opinto-oikeudet ovat voimassa siihen asti kuin on ilmoitettu. Ennen 1.1.2003 myönnetyt erikoislääkärikoulutuksen opinto-oikeudet ovat voimassa 31.12.2022 saakka, ennen 1.1.2003 myönnetyt erikoishammaslääkärikoulutuksen opinto-oikeudet 31.12.2020 saakka.

Mikäli kuitenkin aiot a)vaihtaa erikoisalaa ja/tai b) vaihtaa yliopistoa 1.1.2019 jälkeen, tulee sinun osallistua uudelleen valintamenettelyyn.

Voiko ulkomailta valmistunut lääkäri hakea?

Kyllä voi. Lääkärillä tai hammaslääkärillä tulee kuitenkin olla Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) myöntämät ammatinharjoittamisoikeudet, sekä riittävä kielitaito.

Miksi kielitaito pitää todistaa?

Erikoistuva lääkäri ja hammaslääkäri suorittaa koulutuksen terveydenhuollon palvelujärjestelmässä, jossa on välttämätöntä osata sekä suomea että ruotsia. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusohjelmat ovat suomenkielisiä, minkä takia opintoja tarjotaan vain suomeksi.

Saako opinto-oikeuden mukana myös työpaikan?

Ei saa. Opinto-oikeuden saatuaan jokainen erikoistuja vastaa itse siitä, että löytää soveltuvan koejaksopaikan, sekä sen jälkeen loput erikoistumispaikat. Tiedekunta on hyväksynyt sairaaloita ja terveyskeskuksia koulutuspaikoiksi, jotka täyttävät laatukriteerit.

Lue lisää koulutuspaikoista lääketieteellisen tiedekunnan sivuilta

Voinko hakea, vaikka valmistun lääkäriksi vasta hakuajan loppumisen jälkeen?

Et voi. Jokaisen hakijan tulee olla joko lääkäri tai hammaslääkäri, jolla on ammatinharjoittamisoikeudet.

Pitääkö minun toimittaa liitteitä? Käyvätkö kopiot?

Hakijan tulee toimittaa Opintopolkuun liitteet, joihin aikoo vedota hakemuksessaan. Ilman liitteitä hakija ei voi osoittaa tietoa todeksi, jolloin hakijaa ei voida hyväksyä opiskelijaksi vaikka hän menestyisi valinnassa.

Liitteeksi käyvät kopiot.

Olen äidinkieleltäni ruotsinkielinen. Voinko käyttää ruotsia haastattelussa?

Hakijalla on oikeus käyttää asiassaan joko suomea tai ruotsia.

Onko minun pakko hakea kolmeen eri hakukohteeseen?

Ei ole. Voit hakea enintään kolmeen hakukohteeseen, tai vaikka vain yhteen.

Miksi kaverini sai toisen erikoisalan tulokset ennen minua?

Erikoisalojen tulokset saattavat valmistua eri aikaan, ja myös eri aikaan eri yliopistoissa. Tämä johtuu siitä, että haastattelut järjestetään erikoisaloittain alueellisesti. Kaikki kevään pilottikierroksen tulokset julkistetaan kuitenkin viimeistään 29.5.2019.

Mitä opiskelupaikan vastaanottaminen tarkoittaa?

Ottamalla opiskelupaikan vastaan, sinulle varataan ehdollinen, erikoisalakohtainen, määräaikainen opinto-oikeus. Jos et ota paikkaa vastaan määräaikaan mennessä, menetät opiskelupaikan. Saadaksesi sen uudelleen, tulee sinun osallistua uudelleen hakuun seuraavalla hakukierroksella.

Jos haluan päästä suorittamaan erikoistumiseni uuden 1-1-säännön mukaan 50-50-säännön sijasta, pitääkö minun hakea uudessa valintamenettelyssä?

Ei tarvitse. Uusi erikoislääkärikoulutuksen asetus on tällä hetkellä luonnosvaiheessa ja sitä odotetaan valmiiksi ja voimaan v. 2019 aikana. Valintamenettely ja asetuksen tulossa oleva muutos ovat toisistaan erillisiä prosesseja. Uusi valintamenettely alkaa syksyllä 2019 kaikkien erikoisalojen osalta, keväällä 2019 pilottiin osallistuvien erikoisalojen osalta. Uuden asetuksen astuessa aikanaan voimaan meillä tulee olemaan monen eri ryhmän erikoistuvia:

1) vanhan ilmoittautumisen ja vanhan asetuksen (sis. aikarajat erikoistumiselle, 50-50-sääntö) mukaan erikoistumistaan tekeviä,

2) vanhan ilmoittautumisen ja uuden asetuksen mukaan erikoistumistaan tekeviä (asetuksen astuessa voimaan on mahdollista vaihtaa uuden asetuksen mukaiseen koulutukseen myöhemmin ilmoitettavalla tavalla, tällöin aikaperusteisuus muuttuu osaamisperustaisuudeksi ja 50-50-sääntö 1-1-säännöksi),

3) uuden valintamenettelyn ja vanhan asetuksen mukaan erikoistumistaan tekeviä  (käytännössä v. 2019 aloittavat erikoistuvat, jotka saavat opinto-oikeuden uudessa valintamenettelyssä ennen asetuksen voimaan astumista), ja

4) uuden valintamenettelyn ja uuden asetuksen mukaan erikoistumistaan tekeviä.

Valintapilotit

Mistä pilotin ulkopuolelle jäävä erikoisala saa työntekijöitä, jos ensimmäinen haku on vasta syyskuussa 2019?

Erikoistumassa olevat jatkavat palvelujaan, kuten tähänkin asti. Työsuhteita ja sijaisuuksia sovitaan kuten ennenkin. Se, ettei ole vielä saanut yliopistolta opinto-oikeutta, ei ole este työsuhteelle. Valintamenettely koskee yliopiston opinto-oikeutta, ei työsuhdetta. Henkilöä, joka on suunnitellut erikoistuvansa, mutta ei ole vielä saanut opinto-oikeutta, kannattaa kouluttaa kuten muitakin erikoistuvia: ennen opinto-oikeuden saamista kertyneet palvelut hyväksytään erikoistumisiin, kun sisältö vastaa erikoistumiskoulutusta.

Ovatko pilotit valtakunnallisia vai alueellisia?

Valintamenettelyn pilotit ovat valtakunnallisia. Sen sijaan alueilla on omia, muuhun osaan erikoislääkärikoulutuksen uudistusta kytkeytyviä pilottiprojekteja, kuten Itä-Suomen yliopiston alueella koulutusväyläpilotti, jossa on mukana osin samoja erikoisaloja kuin valintapilotissa.

Voinko laittaa erikoistuvan viran auki nyt keväällä 2019, vaikka emme ole mukana pilotissa?

Erikoistuvien virkoja voi laittaa auki kuten tähän astikin on menetelty. Hakijoina voi olla jo nyt opinto-oikeuden ilmoittautumismenettelyllä saaneita tai henkilöitä, joilla ei vielä opinto-oikeutta ole. Heidän tulee kuitenkin saada opinto-oikeus jossain myöhemmin järjestettävässä haussa valmistuakseen erikoislääkäriksi. Tulee muistaa, että toistaiseksi työpaikkaan haku ja valinta on erillinen prosessi kuin yliopiston opinto-oikeuden haku, kunnes koulutusväylien luomisen jälkeen ne voidaan yhdistää tapahtuvaksi samanaikaisesti.

Koejakso

Saako valintamenettelyssä opinto-oikeuden saanut automaattisesti paikan koejaksolle?

Koejakso pitää toistaiseksi etsiä itse. Tätä voi toki kysyä ensimmäiseksi haastattelemassa olleilta työnantajan edustajilta, joille on jo muodostunut hyvä kuva sinusta hakijana.

Missä koejakso suoritetaan?

Koejakso voidaan suorittaa missä tahansa paikassa, jonka yliopistot ovat listanneet kyseiselle alalle soveltuvaksi koulutuspaikaksi.

Täytyykö koejakso suorittaa yhdessä paikassa?

Koejakso on suoritettava yhdessä paikassa, jotta arviointi voidaan suorittaa. Ongelmatilanteissa on keskusteltava koulutuksen vastuuhenkilön kanssa.

Miten pitää toimia kun aloitan koejakson?

Kun olet tullut valituksi erikoistumiskoulutukseen, voit aloittaa koejakson. Sinun tulee ilmoittaa koejakson alkamisesta koulutuksen vastuuhenkilölle. Vastuuhenkilö informoi arviointiin osallistuvat henkilöt heidän roolistaan heti koejakson alkaessa.

Mitä tapahtuu, jos en saa paikkaa koejakson suorittamista varten?

Haastattelukierroksen jälkeen valituksi tullut saa määräaikaisen opinto-oikeuden, jonka kesto on 1 v 6 kk. Tänä aikana on suoritettava koejakso. Mikäli koejaksoa ei aloiteta 1v kuluessa tästä opinto-oikeuden saamisesta, erikoistuva menettää opinto-oikeuden. Perustellusta syystä (esimerkiksi perhevapaa) voi saada lisäaikaa koejakson suorittamiseen. Koejaksojen toteutumista tarkkaillaan yliopistokohtaisesti. Kysy tarvittaessa neuvoa erikoisalasi koulutuksen vastuuhenkilöltä.

Toimin keskussairaalassa kouluttajana. Erikoistuva ilmoitti tulleensa valituksi yliopiston valintamenettelyssä ja suorittaa meille koejakson. Miten toimin?

Perehdy koejakson arviointiin, arviointilomakkeen löydät yliopiston sivuilta. Keskustele myös oman erikoisalasi vastuuhenkilön kanssa (erikoisalakohtaiset vastuuhenkilöt Itä-Suomen yliopistossa).

Koejakson tarkoitus ei ole olla enää hakijoita karsiva kierros vaan varmistaa hakijan soveltuvuus alalle. Miksi koejakson arvioinnista on tehty näin monimutkainen, eikö hyväksytty/hylätty riittäisi?

Koejakson arviointilomake on laadittu osaamisperustaisuuden periaatteita noudattaen. Jatkossa on joka tapauksessa tarkoitus, että erikoistuvan edistymistä arvioidaan säännöllisesti koko erikoistumisen ajan, ja koejakson arviointilomake on yksi tapa tutustuttaa ohjaajia ja ohjattavia osaamisperustaisuuden periaatteisiin. Jos tällainen arviointi tuntuu vieraalta ja kaipaa siihen työkaluja, kannattaa hakeutua erikoislääkärikouluttajille suunnattuihin koulutuksiin, joita järjestetään kaikissa viidessa yliopistossa.

Koulutusväylät

Mitä tarkoittaa koulutusväylä?

STM:n erikoislääkärikoulutuksen koordinaatiojaoston 2017-2019 toimenpideohjelman mukaan koulutusväylä on yliopiston yhdessä palvelujärjestelmän kanssa tekemä erikoisalakohtainen suunnitelma yksittäisen erikoistuvan koulutuskokonaisuuden toteuttamisesta. Koulutusväylän perusidea on tarjota erikoistujalle jouheva erikoistumispolku ilman turhia jonotteluja. Koulutusväylän alueellista toteutusta pilotoidaan Itä-Suomen yliopiston alueella viidellä erikoisalalla.

Miksi valintamenettelyä ei ole sidottu erikoistumisvirkaan?

Valinnan opinto-oikeuden saamisesta tekee yliopisto, erikoistumisvirkaan valitsee työnantaja. Jatkossa pohdittaneen sitä, halutaanko nämä valinnat yhdistää ja miten se käytännössä toteutettaisiin.

Erikoislääkärikoulutusta koskeva asetus

Olen aloittanut erikoistumiseni vanhan asetuksen mukaan. Voinko “vaihtaa” uuden asetuksen mukaiseen koulutukseen?

Yliopiston perusperiaatteena on, että uudemman lainsäädännön mukaiseen koulutukseen voi vaihtaa. Se, miten tämä käytännössä tehdään, varmistuu vuoden 2019 aikana, kun tiedetään asetuksen lopullinen sisältö ja voimaantuloaikataulu.

Poistuuko tentti?

Lausuntokierroksella olleessa versiossa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta koskevasta asetuksesta maininta valtakunnallisesta kuulustelusta on poistettu itse asetustekstistä ja yliopistoille on jätetty mahdollisuus päättää, millä tavalla erikoistuvan lääkärin osaamista mitataan ja arvioidaan. Tämä antaa erikoisaloille halutessaan mahdollisuuden miettiä muita mittarointitapoja, mutta antaa myös mahdollisuuden pitäytyä edelleen valtakunnallisessa kuulustelussa. Saman erikoisalan sisällä eri yliopistoissa ei kuitenkaan voi olla erilaisia käytäntöjä. Huomioitavaa on, että asetustekstin lopullinen muotoilu ei vielä ole tiedossa eli tenttiä koskeva kohta voi vielä muuttua luonnosversiosta.

Mitä 50-50-säännölle tapahtuu?

Vanhassa erikoislääkärikoulutuksen asetuksessa on määritelty, että vähintään puolet erikoislääkärikoulutuksesta on suoritettava yliopistosairaalan ulkopuolella. Tätä on perinteisesti nimitetty 50-50-säännöksi, vaikkakaan siinä ei määritellä yliopistosairaalassa suoritettavaa osuutta lainkaan, vaan vain yliopistosairaalan ulkopuolisen koulutuksen minimi. Lausuntokierroksella olleessa versiossa uudesta asetustekstistä 50-50-sääntö on korvattu 1-1-säännöllä: tk-palvelu (9kk) poislukien muu erikoistumispalvelu on suoritettava siten, että vähintään yksi vuosi suoritetaan yliopistosairaalassa ja vähintään yksi vuosi sen ulkopuolella. Tällainen muotoilu mahdollistaisi esimerkiksi tutkimustyöstä kiinnostuneen tehdä suuremman osan erikoistumisestaan yliopistosairaalapaikkakunnalla ja toisaalta esimerkiksi elämäntilanteensa tai mielenkiintoisen työpaikan vuoksi keskussairaalapaikkakunnalle juurtuneen tehdä suuremman osan erikoistumisestaan keskussairaalapaikkakunnalla. Lopullinen asetustekstin muotoilu selvinnee vuoden 2019 aikana.

Sähköinen tentti

Onko sähköinen tentti sisällöltään erilainen kuin paperinen?

Sähköinen erikoislääkärikuulustelu on suoritusajaltaan lyhyempi kuin aiempi paperinen tentti, koska kuulustelutilasta ei ole mahdollisuutta poistua esimerkiksi vessatauoille. Tentin kesto ei sinänsä suoraan vaikuta tentin sisältöön, mutta tentaattoreita kehotetaan huomioimaan, että tentin suoritusaika on huomioitava kysymysten laajuudessa ja/tai määrässä. Tentin kesto on pääsääntöisesti 2 tuntia 55 minuuttia, mutta radiologialla ja patologialla tenttejä on tässä vaiheessa kaksi (kuva ja teoria). 

Osaamisperustaisuus

Mitä osaamisperustaisuus oikein tarkoittaa?

Osaamisperustaisessa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa koulutuksen tavoitteet ja sisältö, koulutuksen toteuttamistapa ja osaamisen arviointi järjestetään suunnitelmallisesti tavoitteena valmius menestyksekkääseen toimimiseen erikoislääkärin/erikoishammaslääkärin tehtävissä. Osaamisperustaisessa koulutuksessa käytännön työn havainnoinnin perusteella annettu oppimista tukeva palaute ja todettu osaamistavoitteiden saavuttaminen ovat koulutuksen keskiössä. Osaamisperustainen erikoislääkärikoulutus on oppijalähtöistä ja linjakasta: Opinto-oppaaseen kirjattavat osaamistavoitteet sisältävät kuvauksen keskeisimmistä kunkin alan erikoislääkäriltä vaadittavista tiedoista, taidoista ja valmiuksista. Osaamistavoitteet ilmaistaan sellaisessa muodossa, että saavutettu osaaminen voidaan käytännössä havaita ja todentaa. Lisäksi koulutuksen toteuttamistapa ja osaamisen arviointi suunnitellaan osaamistavoitteiden saavuttamista tukeviksi. Laaja-alaista asiantuntijuutta ja jatkuvaa oppimista korostavan osaamisperustaisen erikoislääkärikoulutuksen perimmäinen tavoite on varmistaa potilaiden turvallinen, laadukas ja ajanmukainen hoito.

Jos uusi asetus tulee voimaan 2019, pitääkö erikoisalani osaamisperustaisen koulutuksen olla silloin jo valmiina?

Osaamisperustaisen koulutuksen kehittäminen tapahtuu vähitellen, eikä se ole kokonaisuudessaan kerralla valmis. Koulutuksen tulee olla samansisältöistä kaikissa yliopistoissa eikä harmonisointi onnistu hetkessä. Toiveena on, että perusteet ovat selvillä ja koulutuksen kehittämistyö on silloin alkanut.

Miten koulutukseni muuttuu osaamisperustaisuuden myötä?

Koulutus muuttuu nykyistä läpinäkyvämmiksi. Erikoisalan keskeiset osaamistavoitteet ja niiden kehityksen arviointikriteerit ovat tiedossa sekä ohjaajilla että erikoistuvilla. Tavoitteena on, että erikoistuva saa säännöllisesti vahvistavaa ja ohjaavaa palautetta eikä joudu liian haasteellisiin tilanteisiin liian varhaisessa erikoistumisen vaiheessa.

Miten osaan arvioida erikoistuvan osaamista? Saako tähän jossain koulutusta?

Osaamisperustainen erikoislääkärikoulutus asettaa aiempaa suurempia vaatimuksia erikoistuvan lääkärin käytännön osaamisen (tiedot, taidot, valmiudet) arvioinnille. Osaamisperustaisuuteen liittyy keskeisesti myös havaintoihin perustuvan, osaamisen edistymistä tukevan yksilöllisen palautteen antaminen. Näin ollen myös kouluttajalääkärit tarvitsevat koulutusta. Uudistuksen myötä erikoislääkärikoulutuksen ohjaajille järjestetään monenlaista koulutusta kaikissa erikoislääkärikoulutusta tarjoavissa yliopistoissa. Kouluttajakoulutusta antavat myös muut tahot, kuten Lääkäriseura Duodecim. Erikoislääkärikoulutuksen keskeisten osaamistavoitteiden määrittämisestä järjestetään työpajoja vuoden 2019 alusta lähtien.