JULKILAUSUMAT

Tällä sivulla julkaistaan SML:n tiedotteita ja lausuntoja. SML laatii tiedotteita ja lausuntoja jäsenilleen, tiedotusvälineille, Lääkäriliitolle, Nuorten lääkärien yhdistykselle sekä muille yhteistyökumppaneille. Jäsentiedotteet lähetetään toki myös kandiseurojen sähköpostilistojen kautta suoraan lääketieteen opiskelijoille.



31.01.2012 | Kannanotto lääketieteen opiskelijoiden sisäänotto- ja koulutusmääristä OKM:n koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016

Harkitsematon koulutusmäärien nosto vaarantaa laadukkaan suomalaisen lääketieteen opetuksen!

Kannanotto löytyy täältä!




26.01.2012 | Kannanotto Itä-Suomen yliopiston hallitukselle lääketieteen opiskelupaikkojen määrän kasvattamiseen


Suomessa toimivat lääketieteenopiskelijoiden kandidaattiseurat ja Suomen Medisiinariliitto ilmaisee huolensa Itä-Suomen Yliopiston nopeasta aikataulusta tehdä ratkaisu jopa
30 opiskelijan vuosittaisesta sisäänoton kasvattamisesta.

Kannanotto löytyy täältä!



20.01.2012 | Suomen Medisiinariliiton lausunto erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnon asetusluonnoksesta

Kannanotto löytyytäältä!




18.11.2011 | SUOMEN MEDISIINARILIITON KANNANOTTO OPISKELIJAMÄÄRIÄ KOSKIEN

Kannanotto lääketieteen opiskelijoiden sisäänotto- ja koulutusmääristä OKM:n koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa koskien.
Kannanotto opiskelijamääristä



08.06.2011 | Tiedote koskien 4. vuosikurssin suorittaneiden opiskelijoiden
reseptinkirjoitusoikeutta


Suomen Medisiinariliitto on saanut yhteydenottoja koskien 4 vuoden opinnot suorittaneiden opiskelijoiden reseptinkirjoitusoikeutta. Olemme olleet yhteydessä Valviraan asian tiimoilta, ja mitään muutosta vuoden takaiseen ohjeistukseen ei ole tullut.

4 vuoden opinnot hyväksytysti suorittanut lääketieteen kandidaatti saa toimia tilapäisesti lääkärin sijaisena ja määrätä lääkkeitä hoitamilleen potilaille. Reseptiin tulee kirjoittaa opiskelijan nimi, LK vs. tehtävä jota suorittaa, sekä yksikkö. Esim. "Laura Saarinen, LK vs evl, lastentaudit, Vaasan keskussairaala".

Kun opiskelija saa yksilöintitunnuksen Valviralta, siirtyy hän käyttämään resepteissä saamaansa numerosarjaa sekä tehtävää, jota suorittaa. Esim:"Laura Saarinen, LK vs evl, 123123" tai leimasinta, jonka Lääkäriliitto toimittaa.

Opiskelijan ei siis tarvitse odottaa yksilöintitunnuksen saamista määrätäkseen lääkkeitä hoitamilleen potilaille.

Tampereella 8.6.2011
Laura Saarinen
puheenjohtaja, Suomen Medisiinariliitto




Suomen Medisiinariliiton kannanotto esityksestä mielenterveyslain muuttamiseksi

Mielenterveyslakiin on kaivattu muutosta koskien psykiatrisen potilaan lähettämistä tahdonvastaiseen hoitoon. Tähän mennessä tahdonvastaiseen hoitoon potilaan on voinut määrätä lääkäri tai lääkärin sijaisena toimiva lääketieteen opiskelija toimiessaan suorassa virkasuhteessa. Terveydenhuollon kentän muuttuessa on kuitenkin nähty tarpeellisena laajentaa oikeutta myös yksityisen palveluntuottajan kautta toimiviin lääkäreihin, sillä erityisesti päivystysajalla monen terveysaseman palvelut on ulkoistettu. Hallituksen esitys lain muuttamisesta tuli 3.2.2011.

Uudessa lakiesityksessä tarkkailulähetteen psykiatrista hoitoa vaativasta potilaasta voisi tehdä vain laillistettu lääkäri. Tarkkailulausunnon potilaasta voisi antaa laillistettu lääkäri, joka olisi eri henkilö kuin tarkkailulähetteen laatinut lääkäri.

Lakiesityksestä on kuitenkin poistettu lääkärin sijaisena toimivat lääketieteen kandidaatit ja heidän mahdollisuutensa tehdä tarkkailulähetteitä tai –lausuntoja. Tämä tulee hankaloittamaan merkittävästi perusterveydenhuollon ja psykiatristen yksiköiden toimintaa erityisesti loma-aikoina sekä ylipäätään päivystysajalla. Kandidaatit tekevät merkittävän osan ilta- ja viikonloppupäivystyksistä myös loma-ajan ulkopuolella sekä terveyskeskuksissa että psykiatrian yksiköissä.

Lakiesityksestä ilmenee myös, että lääkärin viransijaisena toimiva kandidaatti ei olisi oikeutettu pyytämään virka-apua päivystäessään. Tämä asettaa lääkärin tehtävissä toimivat henkilöt eriarvoiseen asemaan ja saattaa pahimmillaan aiheuttaa vaaratilanteita päivystyspisteissä.

Suomen Medisiinariliiton ehdoton kanta on, että lääketieteen kandidaateilla, toimiessaan lääkärin sijaisena, on oltava oikeus kirjoittaa tarkkailulähetteitä ja –lausuntoja sekä pyytää virka-apua tilanteen niin vaatiessa. Esitetyssä muodossa uusi mielenterveyslaki vaarantaa perusterveydenhuollon toiminnan ja potilasturvallisuuden.

Suomen Medisiinariliiton julkilausuma johtamiskoulutuksesta

Liittokokous 15.11.2008

Lääkärin työssä tarvitaan johtamistaitoja ja kykyä toimia moniammatillisen ryhmän jäsenenä. Lääkärin peruskoulutuksessa ei oteta tätä riittävästi huomioon. Suomen Medisiinariliitto esittää uskottavan johtamiskoulutus-kokonaisuuden sisällyttämistä perusopintoihin.

Tausta

Erikoislääkärikoulutukseen on sisältynyt hallinnollista koulutusta 1970-luvulta lähtien. Samassa yhteydessä perustettiin erillinen erikoislääkärin hallinnon pätevyys, joka 2000-luvun alussa lakkautettiin. Lääkärin johtamiskoulutusta suunnittelevat työryhmät (Opetusministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtakunnallinen työryhmä) ovat toistuvasti esittäneet vähintään 30 op:n pakollista johtamisen opintokokonaisuutta erikoistuville lääkäreille.

Lääkäriliiton näkemyksen mukaan lääkärien tulisi jatkossakin säilyä terveydenhuollon yksiköiden johtajina ja siihen tulisi antaa riittävä koulutus. Liiton mukaan johtamiskoulutusta tulisi antaa jo lääkärin peruskoulutuksen aikana, ja liitto ehdottaa koulutusta annettavaksi lääkäriksi kasvaminen -tyyppisissä opinnoissa läpi koko opetuksen ydinaineksen.

Maailman lääketieteen opiskelijajärjestö IFMSA (International Federation of Medical Students’ Associations) ja Euroopan vastaava taho EMSA (European Medical Students’ Associations) tuottivat opiskelijan näkemyksen eurooppalaisen lääketieteen opetuksen ydinaineksen kehittämisestä. Sen mukaan valmistuvan lääkärin tulisi ymmärtää ja osata tiimissä toimimisen perusteet asenteista työtapoihin.

Perustelut

Opiskeluaikana ryhmätöissä ja toimiessaan amanuenssina tai lääkärin viransijaisena kandidaatti tarvitsee johtamis- ja tiimityöskentelytaitoja. Viransijaisena kandidaatti toimii hoitovastuussa olevan tiimin asiantuntijana ja johtajana. Johtamiskoulutuksen tavoitteena on vastata kandidaatin ja tulevan lääkärin kohtaamiin haasteisiin. Koulutuksen avulla kandidaatti oppii ymmärtämään tiimin toimintaa ja ryhmäviestintää sekä asettumaan ammatin vaatimaan rooliin.

Opetuksen jakaminen eri vaiheisiin luo jatkuvuutta ja mahdollistaa kasvamisen johtajaksi. Asennekasvatus on syytä aloittaa jo varhaisessa vaiheessa, ja välineitä johtajuuteen tulee saada jo ennen lääkärinä työskentelyn aloittamista. Työkokemuksen kertyessä syntyy perusta oman johtajuuden ymmärtämiseen jokapäiväisessä lääkärintyössä. Perusopetuksen johtamiskoulutus luo pohjan erikoislääkärikoulutuksen johtamisopinnoille.

Haaste

Haastamme lääketieteelliset tiedekunnat tekemään suunnitelman johtamiskoulutuksen järjestämisestä perusopetuksessa ja palauttamaan vastineen Suomen Medisiinariliitolle helmikuun 2009 loppuun mennessä.

Toteutusehdotus

Toteutettavaksi ehdotamme esimerkiksi kolmivaiheisena etenevää ”Lääkäri hoitotiimin johtajana”- jaksoa. Jakson tavoitteena on:
- Oppia tiimin rakenteesta ja siihen kuuluvista rooleista
- Ymmärtää oma rooli tiimissä
- Luoda perusedellytykset oman johtajuuden ymmärtämiseen
- Selvittää johtajan ominaisuuksia ja johtajuuden eri tasoja
- Oppia antamaan ja vastaanottamaan palautetta.

1. Ennen opintojen alkua ja opintojen prekliinisessä vaiheessa:
- Pääsykoekirjaan sisällytetään luku tiimijohtamisen perusteista
- Opiskelijavalintatiedotuksessa esitellään lääkärin työnkuvaa ja johtajana toimimista sen olen-naisena osana
- Johtamisen perusteet liitetään osaksi soveltuvaa opintojaksoa prekliinisessä vaiheessa

2. Ennen neljännen opiskeluvuoden päättymistä:
- Toteutustapa: Vuorovaikutteinen pienryhmäkoulutus (vähintään 2-3 tuntia)
- Sisältö: Johtajuuden ja tiimityön käsittely itsenäisesti ja ryhmässä
- Vetäjä: Vertaisopetus (esimerkiksi vanhemman kandidaatin kanssa)
- Yhteistyössä mahdollisesti mukana Suomen Lääkäriliitto, Duodecim, Nuorten lääkärien yhdistys, Suomen Medisiinariliitto

3. Kuudentena opiskeluvuonna:
- Pienryhmätyyppinen vuorovaikutteinen keskustelutilaisuus työssä havaituista johtamisongelmista (vähintään 2-3 tuntia)
- Sisältö: Omien johtamiskokemuksien tai valmiiden tapausten pohtiminen ja läpikäyminen; erityisenä painopisteenä palautteen antaminen ja vastaanottaminen.
- Vetäjä: Valmis lääkäri (esimerkiksi erikoistuva lääkäri)
- Yhteistyössä mahdollisesti mukana Suomen Lääkäriliitto, Duodecim, Nuorten lääkärien yhdistys, Suomen Medisiinariliitto.




Suomen Medisiinariliiton julkilausuma lääkemarkkinoinnista perusopetuksen yhteydessä

Liittokokous 15.11.2008

Suomen Medisiinariliiton liittokokouksessa 15.11.2008 käsiteltiin lääketieteen opiskelijoihin perusopetuksessa kohdistuvaa lääketeollisuuden markkinointia. Erityisesti keskustelua herätti lääketeollisuuden osallistuminen joihinkin perusopetukseen kuuluviin pakollisiin opetuksiin. Tällä hetkellä useimmissa lääketieteellisissä tiedekunnissa on pakollisia teemapäiviä tai muuta pakollista opetusta, johon lääketeollisuus osallistuu, eikä opiskelijoilla ole välttämättä mahdollisuutta jäädä pois opetuksesta.

Lääketieteen opiskelijoilla on heikot valmiudet suhtautua kriittisesti lääkeyritysten markkinointiin, sillä koulutusta markkinoinnin vastaanottamisesta ei ole. Ehdotetaan, että lääketieteen opiskelijoille järjestettäisiin heti opiskelun alussa ryhmäopetus tai luento, jossa opetettaisiin kriittistä suhtautumista lääkemarkkinointiin, perusasioita itse markkinoinnista ja sen keinoista ja kerrottai-siin, miten markkinointi vaikuttaa lääkäriin. Tilastotieteestä ehdotetaan käytännönläheisempää opetusta, joka mahdollistaisi myös lääketutkimusten objektiivisemman arvioinnin. Koulutus markkinointiin suhtautumisesta pitäisi toistaa opiskelun loppupuolella, kun useimmilla opiskeli-joilla on jo kokemusta työelämästä. Tässä jälkimmäisessä koulutuksessa voitaisiin rakentaa kullekin tulevalle lääkärille omaa lääkevalikoimaa perustuen näyttöön, ei markkinointiin.
Monet tiedekuntien luennoitsijoista tekevät yhteistyötä lääkeyritysten kanssa. Ehdotetaan, että lu-ennoitsijoiden sidonnaisuudet kerrottaisiin avoimesti myös lääketieteen perusopetuksessa. Samoin laitosten sidonnaisuudet tulisi kertoa avoimesti.

Lääkemarkkinointiin perusopetuksen yhteydessä saattaa liittyä eettisiä ongelmia, joten sen tulisi olla läpinäkyvämpää. Aina tulisi aktiivisesti tarjota yhtä hyvä mahdollisuus oppia samat asiat ilman lääkeyrityksen läsnäoloa.




TIEDOTE SML:N JÄSENISTÖLLE 8.11.2007

Asetusmuutoksen tilanne koskien lääketieteen kandidaattien työskentelyoikeutta

Kuten useimmat lääketieteen opiskelijat tietävät, valmistelee Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) asetusmuutosta, joka tulee vaikuttamaan lääketieteen kandidaattien oikeuksiin työskennellä lääkärin sijaisena. Valmisteltavan asetusmuutoksen sisällöstä ja voimaantulon ajankohdasta on liikkeellä monia huhuja, eikä tarkkaa tietoa vielä ole saatavilla. Selvittääkseen asiaa ja ennen kaikkea tuodakseen oman näkemyksensä esille Suomen Medisiinariliitton (SML) edustajat kävivät keskustelemassa asiasta peruspalveluministeri Paula Risikon ja valmistelusta pääasiassa vastuussa olevan hallitusneuvos Riitta-Maija Jouttimäen kanssa. Näiden keskustelujen perusteella SML:n hallituksen käsitys asetusmuutosehdotuksen tilanteesta on seuraava:

1. Kandidaatin työskentelyoikeus

Keskustelujen perusteella vaikuttaa siltä, että STM tulee esittämään rajoituksia lääketieteen kandidaatin toimimiseen päivystäjänä ja perusterveydenhuollon lääkärin viransijaisena. Rajaksi oikeudelle toimia lääkärin viransijaisena perusterveydenhuollossa esitettäneen 5. vuosikurssin hyväksyttyä suorittamista. Samaa rajaa esitettäneen päivystämiselle sekä terveyskeskuksissa, että sairaaloissa. On kuitenkin mahdollista, että päivystäminen kiellettäisiin kandidaateilta kokonaan. Sairaalalääkärin viransijaisena olisi todennäköisesti edelleen mahdollista toimia neljännen vuosikurssin jälkeen niillä aloilla, joiden kurssit kandidaatti on suorittanut. On kuitenkin mahdollista, että ministeriö päätyy esittämään myös sairaalatyöskentelyn rajoittamista 5. vuosikurssin suorittaneisiin.

Ministeriö oli SML:n kanssa yhtä mieltä siitä, että ennen kaikkea opiskelijoiden ohjausta ja valvontaa pitäisi lisätä. Tämä tarkoittaisi mm. takapäivystystuen entistä parempaa toteutumista.

SML:n mielestä työskentelyoikeuden rajoittaminen ei ole oikea ratkaisu. Viides opiskeluvuosi ei tuo olennaisesti uusia valmiuksia käytännön työskentelyyn, vaan työelämään siirtyvät olisivat vanhempina opiskelijoina edelleen kokemattomia. Suomalaiset lääketieteen opiskelijat ovat tunnettuja vahvasta kliinisestä osaamisestaan jo varhaisessa vaiheessa, mistä on suurelta osin kiittäminen varhain aloitettua työskentelyä, jossa lääkärin vastuun kantaminen kannustaa oppimaan.

2. Voimaantulo

Valmisteltu ehdotus yritetään saada uudelle lausuntokierrokselle mahdollisimman pian. Lopullinen asetusmuutos voisi tulla voimaan helmikuussa 2008. Asetusmuutos on kuitenkin lykkääntynyt jo useampaan kertaan sen sisällöstä vallitsevien erimielisyyksien, sekä valmistelua hidastaneen Tehy:n työtaistelu-uhan takia. Asetusmuutoksen käsittelyn lopullisesta aikataulusta sen paremmin kuin sisällöstäkään ei siis ole vielä varmuutta. SML pyrkii vaikuttamaan siihen, että asetusmuutoksen lopullinen sisältö julkistettaisiin keväällä 2008 ja voimaantuloa lykättäisiin syksyyn 2008.

3. Työskentely vuokralääkäriyritysten kautta

On mahdollista, että STM tulee esittämään lääketieteen kandidaattien työskentelylle vuokralääkäriyritysten kautta tiukempia rajoituksia kuin suoraan kuntatyönantajan alaisuudessa tapahtuvalle työskentelylle.

4. Työskentely sairaanhoitajan tehtävissä

STM selvittää terveydenhuollon ammattiin opiskelevien mahdollisuutta toimia nykyistä laajemmin muun kuin oman alansa ammattihenkilön tehtävissä. Tällöin olisi mahdollista, että alempien kurssien kandidaatit voisivat tehdä esimerkiksi sairaanhoitajan töitä ennen pääsyään oman alan töihin.

Tällä hetkellä lääketieteen kandidaatin toimiminen sairaanhoitajan sijaisena ei ole luvallista, sillä sairaanhoitaja on laillistettu ammattihenkilö, jonka tehtävissä saa toimia vain valmistunut, laillistettu sairaanhoitaja, sairaanhoitajaksi opiskeleva henkilö tai muuhun terveydenhuollon alan ammattiin valmistunut henkilö. Opiskelija saa siis toimia vain oman opiskelualansa sijaisuuksissa, kun taas terveydenhuollon alan eri ammatteihin valmistuneet voivat tehdä töitä tarpeen vaatiessa ristiin (laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994)). Tämä kannattaa muistaa myös sairaanhoitajien työtaistelun mahdollisesti toteutuessa.

5. Sosiaali- ja terveysministeriön perustelut

STM:n ensisijaisena lähtökohtana on potilasturvallisuuden takaaminen. Myös opiskelijan omaa oikeusturvaa pidetään erittäin tärkeänä. Ministeriö myöntää itsekin, että ongelmana ei niinkään ole ollut työskentely 4. kurssin jälkeen vaan enemmänkin ohjauksen ja valvonnan puute. Tähän he eivät kuitenkaan koe kykenevänsä vaikuttamaan kyllin nopeasti, joten ratkaisuna on rajoittaa kandidaattien työskentelyoikeutta. STM on lisäksi saanut lääketieteellisiltä tiedekunnilta viestiä, että päivystäminen viikolla haittaa opiskelua, koska opiskelijat ovat väsyneitä harjoituksissa.

Lopuksi

Asetusmuutoksen kehityksestä vallitsee siis edelleenkin melkoinen epätietoisuus. SML seuraa tilannetta aktiivisesti ja tiedottaa tapahtumista verkkosivuillaan.

Ongelmana kandidaattien työskentelyssä ei SML:n näkemyksen mukaan ole liian varhainen työskentelyn aloittaminen, vaan pikemminkin valvonnan ja ohjauksen puute ja se, ettei nykyisiäkään asetuksia aina ole noudatettu. Järkevämpää kuin yleinen työskentelyoikeuden rajaaminen, olisi varmistaa ja valvoa, että jokainen kandidaatti saa työssään riittävää ohjausta ja tukea kurssiasemastaan riippumatta.




LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT HALUAVAT OHJAUSTA TYÖPAIKOILLA


Suomen medisiinariliitto (SML) vaatii riittävää ohjausta lääkärinä toimiville lääketieteen opiskelijoille. Opiskelijan oikeuksien ja potilaiden hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että työnantaja ja lääketieteen opiskelija sopivat yhteisymmärryksessä siitä, minkälaisia työtehtäviä opiskelija hoitaa itsenäisesti. Opiskelijalla ei pidä teettää hänen henkilökohtaisiin kykyihinsä nähden liian vaativia töitä muun työvoiman puutteessa.

Terveydenhuollon asetuksen 564/1994 mukaan lääketieteen opiskelijoilla on neljän ensimmäisen vuoden opinnot suoritettuaan oikeus toimia lääkärin tehtävissä itsenäisesti ammattiaan harjoittamaan oikeutetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena niissä tehtävissä, joiden hoitamiseen hänellä katsotaan olevan riittävät edellytykset.

SML on yhdessä Suomen Lääkäriliiton kanssa julkaissut 8.2.2006 suosituksen, joka on tarkoitettu käytännölliseksi ohjeistukseksi sekä työnantajalle että töihin aikovalle lääketieteen opiskelijalle. Suositusta noudattamalla on yksinkertaista varmistaa, että hyvän hoidon kriteerit täyttyvät myös lääketieteen opiskelijan toimiessa lääkärin tehtävissä.

Medisiinariliitto ja Lääkäriliitto suosittavat, että työnantaja arvioi opiskelijan tiedot ja taidot ennen työsuhteen alkua. Opiskelijan puolestaan suositetaan ilmoittavan työnantajalleen sekä suoritetut että vielä suorittamatta olevat opinnot. Suosituksessa ohjeistetaan osapuolet sopimaan yhteisymmärryksessä opiskelijalle annettavista tehtävistä.

Toimiessaan hoitavana lääkärinä lääketieteen opiskelija on vastuussa siitä, että hänellä on kaikki potilaan hyvään hoitoon vaadittavat tiedot ja taidot. Työnantaja on vastuussa siitä, että opiskelijalla on aina halutessaan mahdollisuus konsultoida vanhempaa lääkäriä. Siksi suosituksessa ohjeistetaan työnantaja nimittämään kullekin opiskelijalle opiskelijan toimintaa ohjaava vanhempi lääkäri - ja huolehtimaan siitä, että ohjaus toimii käytännössä niin päivätyössä kuin päivystyksessäkin.

Lääketieteen opiskelijat saavat Suomessa laadukasta ja käytännönläheistä opetusta joka sisältää paljon potilastyöskentelyä. Hoitavan lääkärin vastuun ottaminen vähitellen jo aikaisessa vaiheessa uraa on tarpeen, koska lääkärin tehtävien hoitamisessa toinen puoli on medisiinaa ja toinen puoli lääkärin profession hallintaa; kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä, kykyä sietää painetta, vastuun merkityksen ymmärtämistä ja valmiuksia henkilökohtaiseen kasvamiseen.

Jokaisella potilaalla on kyseenalaistamaton oikeus mahdollisimman hyvään hoitoon. Lääkärinä toimiva opiskelija ja opiskelijan palkannut työnantaja syyllistyvät asiallisen lääkärin ammattietiikan vakavaan laiminlyömiseen jos potilasturvallisuus vaarantuu lääketieteen opiskelijan kokemattomuuden vuoksi. Siksi työsuhteen molempien osapuolten on syytä nähdä vaivaa sen eteen, että opiskelija suoriutuu moitteetta hänelle uskotuista tehtävistä.

SML kehottaa jokaista lääketieteen opiskelijaa ja julkisen terveydenhuollon ylilääkäriä tutustumaan suositukseen Suomessa opiskelevan lääketieteen opiskelijan toimimisesta lääkärin sijaisena, ja myös noudattamaan sitä. Lisäksi SML kehottaa lääkärityövoimaa välittäviä yrityksiä tutustumaan suositukseen ja paneutumaan lääketieteen opiskelijan opintosuorituksiin ja osaamiseen ennen opiskelijan palkkaamista. SML muistuttaa, että jokaisella lääketieteen opiskelijalla on oikeus saada asianmukaista ohjausta työpaikallaan.

SML ei katso tarpeelliseksi rajata lääketieteen opiskelijoiden työskentelymahdollisuuksia nykyisestä jos työnantajat noudattavat ohjeistusta.





SUOMESSA OPISKELEVAN LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAN
TOIMIMINEN LÄÄKÄRIN SIJAISENA

Suomen Medisiinariliiton ja Suomen Lääkäriliiton
yhteinen suositus 8.2.2006


1. Johdanto

1.1. Voidakseen toimia tilapäisesti lääkärin tehtävissä tulee lääketieteen opiskelijan olla suorittanut hyväksytysti lääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan kuuluvista opinnoista vähintään kaikki neljään ensimmäiseen vuoteen kuuluvat opinnot ja hänellä tulee suoritettujen opintojen perusteella olla riittävät edellytykset asianomaisten tehtävien hoitamiseen.

1.2. Ensimmäiseen neljään vuoteen kuuluvat opinnot määrittää kukin lääketieteellinen tiedekunta erikseen.

1.3. Myös näihin opintoihin liittyvät tentit tulee suorittaa hyväksytysti. Mikäli opiskelijalla on työpaikkaa hakiessaan tenttejä suorittamatta tai niiden tuloksia kirjaamatta, on opiskelijan ilmoitettava tästä työnantajalle.

2. Terveyskeskuslääkärin sijaisena toimiminen

2.1. Ohjeita työnhakijalle

2.1.1. Hakiessaan terveyskeskuslääkärin sijaisuutta lääketieteen opiskelijan on ilmoitettava yksikön ylilääkärille niistä lääketieteen erikoisaloista, joihin kuuluvien sairauksien tutkiminen ja hoitaminen eivät ole sisältyneet hakijan opintoihin haetun työn alkamisajankohtaan mennessä. Opiskelijan on myös ilmoitettava ensimmäisiin neljään vuoteen kuuluvista opintokokonaisuuksista ne, joiden suorittaminen jakautuu useammalle vuodelle ja joista on näin ollen neljän ensimmäisen vuoden aikana suoritettu vain osakokonaisuus. Hakijan on lisäksi toimitettava todistus suoritetuista opinnoistaan.

2.2. Ohjeita työnantajalle

2.2.1. Työnantajan on opiskelijan ilmoituksen, hänen toimittamansa todistuksen ja haastattelun perusteella arvioitava millaisten tehtävien hoitamiseen opiskelijalla on riittävät edellytykset, sekä määriteltävä ja sovittava kirjallisesti opiskelijan tehtävät, toiminnan rajat ja muut velvoitteet näiden mukaisesti. Sopimuksen toteutumista on valvottava.

2.2.2. Terveydenhuollon toimintayksikön tulee määrätä kullekin opiskelijalle itsenäisesti ammattiaan harjoittamaan oikeutettu lääkäri, joka valvoo ja ohjaa sijaisena toimivan opiskelijan toimintaa sekä raportoi suoriutumisesta esimieslääkärille. Opiskelijan työskenteleminen johdon ja valvonnan alaisena edellyttää, että opiskelijaa myös käytännössä ohjataan ja valvotaan riittävästi potilasturvallisuuden ja terveydenhuollon palveluiden laadun turvaamiseksi.

2.2.3. Työnantajan tulee tarjota opiskelijalle kattavat konsultaatiomahdollisuudet ja opiskelijalle on tiedotettava niistä.

3. Sairaalalääkärin sijaisena toiminen

3.1. Ohjeita työnhakijalle

3.1.1. Hakiessaan sairaalalääkärin sijaisuutta lääketieteen opiskelijan on ilmoitettava yksikön ylilääkärille niistä lääketieteen erikoisaloista, joihin kuuluvien sairauksien tutkiminen ja hoitaminen eivät ole sisältyneet hakijan opintoihin haetun työn alkamisajankohtaan mennessä. Opiskelijan on myös ilmoitettava ensimmäisiin neljään vuoteen kuuluvista opintokokonaisuuksista ne, joiden suorittaminen jakautuu useammalle vuodelle ja joista on näin ollen neljän ensimmäisen vuoden aikana suoritettu vain osakokonaisuus. Hakijan on lisäksi toimitettava todistus suoritetuista opinnoistaan.
Hakiessaan sairaalalääkärin sijaisuutta tulee lääketieteen opiskelijan olla hyväksytysti suorittanut kyseisen erikoisalan kurssi tai neljään ensimmäiseen vuoteen kuuluva osa siitä tai erikoisalan teoreettinen osakokonaisuus ja amanuensuuri (erikois- ja tieteenaloja integroivan opetussuunnitelman mukaan edettäessä, Tampereella).

3.1.2. Työnhakijan on ilmoitettava yksikön ylilääkärille niistä lääketieteen erikoisaloista, joihin kuuluvien sairauksien tutkiminen ja hoitaminen eivät ole sisältyneet hakijan opintoihin haetun työn alkamisajankohtaan mennessä. Opiskelijan on myös ilmoitettava ensimmäisiin neljään vuoteen kuuluvista kursseista ne, joiden suorittaminen jakautuu useammalle vuodelle ja joiden suorittaminen näin ollen on kesken. Hakijan on lisäksi toimitettava todistus suoritetuista opinnoistaan.

3.2. Ohjeita työnantajalle

3.2.1. Työnantajan on opiskelijan ilmoituksen, hänen toimittamansa todistuksen ja haastattelun perusteella arvioitava millaisten tehtävien hoitamiseen opiskelijalla on riittävät edellytykset, sekä määriteltävä ja sovittava kirjallisesti opiskelijan tehtävät, toiminnan rajat ja muut velvoitteet näiden mukaisesti. Sopimuksen toteutumista on valvottava.

3.2.2. Terveydenhuollon toimintayksikön tulee määrätä kullekin opiskelijalle itsenäisesti ammattiaan harjoittamaan oikeutettu lääkäri, joka valvoo ja ohjaa sijaisena toimivan opiskelijan toimintaa sekä raportoi suoriutumisesta esimieslääkärille. Opiskelijan työskenteleminen johdon ja valvonnan alaisena edellyttää, että opiskelijaa myös käytännössä ohjataan ja valvotaan riittävästi potilasturvallisuuden ja terveydenhuollon palveluiden laadun turvaamiseksi.

3.2.3. Työnantajan tulee tarjota opiskelijalle kattavat konsultaatiomahdollisuudet ja opiskelijalle on tiedotettava niistä.

4. Päivystäjänä toimiminen

4.1. Lääketieteen opiskelijan toimiessa sairaalassa tai terveyskeskuksessa päivystystehtävissä on kiinnitettävä erityistä huomiota erikoisalakohtaisiin puutteisiin opiskelijan koulutuksessa ja sovittava opiskelijan työskentelystä kuin kohdissa 2.2.1. ja
3.2.1. Opiskelijan toimiessa sairaalassa etupäivystäjänä tai terveyskeskuksessa päivystävänä lääkärinä on hänelle nimettävä takapäivystäjä joka on itsenäisesti ammattiaan harjoittamaan oikeutettu lääkäri. Takapäivystäjän on oltava tietoinen em. puutteista opiskelijan koulutuksessa.