KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

SML:n kansainvälinen toiminta

Lääketieteen opiskelijat ovat tehokkaasti järjestäytyneet maailmanlaajuisesti. Maailmankeskusjärjestömme on IFMSA (International Federation of Medical Students’ Associations). Euroopassa toimii oma kandien järjestö EMSA (European Medical Students’ Association). Mikä yhdistää kaikkia kandeja kautta maailman? Lääketieteen peruskoulutus, tietenkin.

SML osallistuu IFMSA:n koulutusvaliokunnan SCOME:n (Standing Committee on Medical Education) työskentelyyn. SCOME:ssa käsitellään lääketieteellistä koulutusta maailmanlaajuisesta näkökulmasta. Saman pöydän ääressä koulutuksensa ongelmakohdista keskustelevat siis Aasialaiset, Afrikkalaiset, Amerikkalaiset, Australialaiset ja Eurooppalaiset kandit.

Eurooppalaisen näkökulman hankkiminen keskusteluun on järkevää, koska lääkiskoulutuksen ongelmakohdat eurooppalaisissa tiedekunnissa ovat huomattavasti lähempänä toisiaan. Lisäksi jo vuosia Eurooppalaista korkeakoulutuskenttää myllertänyt Bolognan prosessi (lisätietoja Euroopan opiskelijoiden liiton sivuilta www.esib.org) edellyttää eurooppalaisilta kandeilta aivan uudenlaista yhteistyötä. IFMSA:n koulutusvaliokunnan SCOME:n eurooppalainen osa ja kandien eurooppalainen järjestö EMSA ovat todenneet toimivaksi keskustelufoorumiksi joka kesäiset yhteiset Bologna-konsensuskokoukset, joissa perehdytään syvemmin aina yhteen Bolognaan liittyvään aiheeseen.

Pohjoismaisen näkökulman hankkiminen keskusteluun on vielä järkevämpää, koska pohjoismaiset korkeakoulutuskulttuurit, lääketieteellisten tutkintojen tutkintojen sisällöt ja jopa opetusuunnitelmat ovat hyvin samankaltaisia. IFMSA:ssa toimii FINO-niminen pohjoismainen yhteistyöverkosto, jonka puitteissa SML käynnistelee parhaillaan pohjoismaista koulutusyhteistyötä.

Historiaa

SML:lla on ulkoasiainvaliokunta FiMSIC (Finnish Medical Students’ International Committee). SML:n ja FiMSIC:n suhde on sillä tavalla nurinkurinen, että FiMSIC on perustettu jo vuonna 1954, kun taas SML on vasta 35 vuoden ikäinen. Vuonna 1951 tuolloiset suomalaiset kandiseurat Turussa ja Helsingissä olivat mukana perustamassa nyt 55-vuotiasta IFMSA:ta. Suomalaiset lääketieteen opiskelijat järjestäytyivät vähän tämän jälkeen FiMSIC:ksi, josta tehtiin Suomen IFMSA:n jäsenjärjestö. Tämän vuoksi FiMSIC on rakennettu toistamaan IFMSA:n toimintoja Suomessa (www.fimsic.org): FIMSIC:llä on edustaja IFMSA:n opiskelijavaihtovaliokunnissa, kansanterveysvaliokunnassa, ihmisoikeus- ja pakolaiskysymysten valiokunnassa ja seksuaaliterveysvaliokunnassa. IFMSA:ssa on kuitenkin myös koulutusvaliokunta, SCOME (Standing Committee on Medical Education), jossa Suomea edustaa SML:n hallituksen edustaja.

Parikymmentä vuotta myöhemmin kandien keskuudessa heräsi tarve valvoa lääketieteen opiskelijoiden etua. Tätä varten kaikki kandiseurat perustivat yhdessä Suomen Medisiinariliiton edunvalvonta- ja keskustelufoorumikseen. FiMSIC:stä tehtiin SML:n ulkoasiainvaliokunta. SML päätti, että IFMSA:n koulutusvaliokuntaan SCOME:en lähetetään edustaja hallituksesta, koska hallituksessa käsitellään koulutusasiat myös kansallisella tasolla.

SCOME ja IFMSA

SCOME [’skome’] on lyhenne sanoista Standing Committee on Medical Education. SCOME on lääkisopiskelijoiden maailmanjärjestön, IFMSA:n (International Federation of Medical Students’ Associations) koulutusvaliokunta. SCOME:ssa on edustus lähes jokaisesta IFMSA:n jäsenjärjestöstä (NMO; National Member Organisation). Kukin jäsenjärjestö nimittää keskuudestaan nk. koulutusasioista vastaavan kansallisvirkailijan (NOME; National Officer on Medical Education) joka on vastuussa SCOME-toimintaan osallistumisesta ja sen kehittämisestä.

Suomen NMO on FiMSIC, eli SML:n ulkoasiainvaliokunta. Suomi on yksi IFMSA:n perustajamaa, ja FiMSIC organisoitiin alunperin IFMSA:n toimintoja silmällä pitäen. FiMSIC liitettiin myöhemmin SML:oon jahka SML saatiin perustettua. FiMSIC hoitaa Suomen edustuksen kaikissa IFMSA:n valiokunnissa paitsi SCOME:ssa. SML hoitaa SCOME:ssa edustamisen siksi, että on järkevää keskittää koulutusasioissa vaikuttaminen yhdelle taholle joka huolehtii asioiden käsittelystä sekä Suomessa että ulkomailla.

SCOME:ssa on parin viime vuoden aikana ollut nk. yliedustettuna käsittelyssä Bolognan prosessiin liittyvät asiat. SCOME tarjoaa myös paljon tukea käytännön tasolla tapahtuvaan asioiden ajamiseen, eli esimerkiksi kouluttaa väkeään kirjoittamaan hyviä ehdotuksia tai julkilausumia. SCOME myös levittää tietoa erilaisista oppimismenetelmistä ja rohkaisee keskustelemaan opetuksen kehittämisestä.

SCOME kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, IFMSA:n yleiskokouksien yhteydessä maaliskuussa ja elokuussa (March Meeting 2007 on Australiassa ja August Meeting 2007 Iso-Britanniassa). Näin SCOME:en lähtevä edustaja osallistuu myös IFMSA:n yleiskokoukseen (GA; General Assembly) kokousmatkallaan.

SCOME:n alueelliset osat voivat järjestää omia kokouksiaan yleiskokousten ulkopuolella, esimerkiksi SCOME:n eurooppalainen osa on kokoontunut keväällä 2004 Ljubljanassa, kesällä 2004 Megèvessä, kesällä 2005 Kööpenhaminassa ja kesällä 2006 Bristolissa yhteistyössä EMSA:n (European Medical Students’ Association) kanssa keskustellakseen Bolognan prosessiin liittyvistä asioista.

FINO

FINO on IFMSA:n pohjoismainen yhteistyöverkosto. Pohjoismaiden Medisiinariliittoa vastaavien järjestöjen koulutusihmiset ovat toisinaan kokoontuneet FINO:n vuosikokouksen yhteydessä. FiMSIC järjestää seuraavan FINO:n vuosikokouksen Hyytiälässä 16.-19.11.2006. SML:n hallitus vastaa koulutusvaliokunnan ohjelman suunnittelusta. www.ifmsa-fino.org.

EMSA ja EMS Council

EMS Council (European Medical Students’ Council) yrittää parhaillaan erottautua EMSA:sta (European Medical Students’ Association) ja löytää oman profiilinsa. EMSA perustettiin muutama vuosi sitten parantamaan eurooppalaisten lääketieteen opiskelijoiden yhteistyötä. EMSA:n perustajat kokivat, että IFMSA on liian laaja-alainen ja raskas organisaatio eurooppalaisen yhteistyön kokonaisvaltaiseksi pyörittämiseksi.

EMS Council muodostettiin EMSA:n sisällä. Neuvosto aikoo mahdollisesti profiloitua eurooppalaisten lääketieteen opiskelijoiden koulutus-, ammatti- ja opintososiaalisten asioiden edunvalvojana ja näiden aiheiden keskustelufoorumina. Neuvosto on vielä lapsen kengissään. SML harkitsee liittyvänsä neuvostoon.

Eurooppalainen kandiyhteistyö Bolognan prosessissa

Euroopan kandit hälyttyivät keskustelemaan Bolognan prosessista silloin kuin lähes kaikki muutkin, eli kun alettiin puhua tutkintojen muuttamisesta kaksiportaiseksi. Slovenian lääketieteen opiskelijat kutsuivat keväällä 2004 koolle lääketieteen opiskelijoiden konsensuskokouksen, jossa keskusteltiin aiheesta pitkään ja hartaasti. Lopputuloksena synnytettiin lausunto ” The Bologna Declaration and Medical Education – A Policy Statement from the Medical Students of Europe”, jota muokattiin edelleen Megèvessä kesällä 2004. SML:n edustaja osallistui lausunnon muotoiluun.

Lausunnossa otimme kantaa useimpiin Bolognan julistuksen kohtiin. Lausunto hyväksyttiin sekä IFMSA:n että EMSA:n yhteiseksi viralliseksi mielipiteeksi. Lausunto myös julkaistiin Medical Education - lehdessä, esiteltiin Euroopan lääketieteen koulutuksen yhdistyksen AMEE:n (Association for Medical Education in Europe) hallitukselle ja WFME (World Federation for Medical Education) käytti sitä muotoillessaan omaa kantaansa aiheesta.

Kesällä 2005 Tanskan lääketieteen opiskelijat kutsuivat seuraavan konsensuskokouksen koolle Kööpenhaminaan. Tarkempana aiheena oli eurooppalaisen lääkärikoulutuksen laadunvarmistus ja lääkärikoulutuksen laadun kehittäminen. Kokouksessa oli edustus myös AMEE:sta ja useita vierailijoita WFME:sta ja ENQA:sta. Kokouksen lopputuloksena synnytettiin lausunto ”Quality Assurance in Medical Schools – Moving from Quality Assurance to Quality Improvement”. Myös SML:n edustaja osallistui konsensuksen muotoiluun.

Kesällä 2006 Iso-Britannian lääketieteen opiskelijat kutsuivat viimeisimmän konsensuskokouksen koolle Bristoliin. Nyt tavoitteena oli kirjata, mitä opiskelijoiden mielestä vastavalmistuneen eurooppalaisen lääkärin pitäisi tietää ja osata tehdä. Aihe oli erityisen mielekäs, koska ilman lääkärin ydinosaamisen määrittelyä lääkärikoulutuksen laadunvarmistusmenetelmiä on vaikeaa kehittää. Kokouksen lopputuloksena syntyi dokumentti ” European Core Curriculum – the Students’ Perspective”, jota levitetään parhaillaan. SML on lähettänyt dokumentin Suomen lääketieteellisiin tiedkuntiin, Lääkäriliittoon, Nuorten Lääkärien Yhdistykseen ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecimiin. SML:n saatekirjeen löydät täältä (linkki saatekirjeeseen).

Nämä vuosittaiset konsensuskokoukset on eurooppalaisten lääketieteen opiskelijoiden keskuudessa koettu melko tyydyttäväksi tavaksi vaihtaa ajatuksia Bolognan prosessin tuomista uudistuksista ja kehittää käsityksiä itse prosessista. On kuitenkin alettu keskustella myös yhtenäisen ja pysyvän eurooppalaisen lääketieteen opiskelijoiden foorumin tarpeesta. SML osallistuu keskusteluun.

Mikä on Bolognan prosessi?

Euroopan opetusministerit päättivät pistää Euroopan koulutusyhteistyön täysremonttiin vuonna 1999. Eurooppaa nimittäin vaivasi juuri yhteistyön puute: opiskelijoiden, tutkijoiden ja nuorten ammattilaisten oli vaikea liikkua maasta tai korkeakoulusta toiseen, ja tämän katsottiin heikentävän Euroopan kilpailukykyä maailmanlaajuisilla koulutusmarkkinoilla. Pelättiin aivovuotoa Yhdysvaltoihin ja Euroopan taloudellisen kehityksen hidastumista suhteessa muihin maanosiin.

Lääkkeeksi keksittiin monta parannuslinjausta (Action Lines), jotka kirjattiin Bolognassa Italiassa kesällä 1999 pidetyssä kokouksessa tehtyyn julistukseen (Bologna Declaration). Bolognan julistuksen jälkeen prosessin tavoitteisiin tehtiin useita lisäyksiä ja täydennyksiä mm. Prahassa vuonna 2001 ja Berliinissä vuonna 2003. Tähän päivään mennessä linjauksia on kertynyt 11:

• Eurooppalaisen ulottuuvuuden kehittäminen alueen korkeakoulutukseen
• Korkeakoulututkintojen formaatin yhtenäistäminen kaksiportaiseksi (Two-Tire / Two-Cycle Degree Structure)
• Opintojen mitoitusjärjestelmien yhtenäistäminen (ECTS; European Credit Transfer System)
• Tutkintotodistusten selitysliite (Diploma Supplement), jossa kuvaillaan englanniksi mitä tutkinto pitää sisällään ja jonka tarkoitus on helpottaa tutkintojen vertailua toisiinsa
• Korkeakoulutuksen laadunvarmistusmenetelmien (Quality Assurance) kehittäminen Euroopan alueen tarpeisiin
• Opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuden (mobility) helpottaminen Euroopan sisällä
• Elinikäisen oppimisen (Life Long Learning) merkityksen korostaminen
• Opiskelijoiden kuunteleminen korkeakoulutusta koskevassa päätöksenteossa
• Euroopan tekeminen houkuttelevammaksi korkeakoulutusalueena (European Higher Education Area)
• Eurooppalaisen tutkimusalueen rakentaminen (European Research Area)
• Bolognan prosessin etenemisen seuranta (Stocktaking)

Suomessa on toteutettu Bolognan julistuksen peräänkuuluttamia uudistuksia varsin tunnollisesti ja laajamittaisesti. Näistä uudistuksista kuuluisin on tutkintojen kaksiportaistaminen, joka toteutettiin ryminällä elokuussa 2005 kaikilla muilla aloilla paitsi lääketieteessä. Lisäksi Suomessa on otettu käyttöön tutkintotodistuksen liite ja ECTS-järjestelmä (opintopisteet). Siirtyminen opintopisteisiin opintoviikoista oli Suomessa suhteellisen helppoa, koska myös opintoviikot perustuivat opintojakson opiskellijalle aiheuttamalle työmäärälle. Suomessa on myös suhteellisen pitkä perinne opiskelijoiden sisällyttämisessä korkeakoulujen päätöksentekoon.

Paitsi Suomessa, lähes kaikissa muissakin eurooppalaisissa lääketieteellisissä tiedekunnissa hylättiin ajatus kaksiportaisesta lääketieteen perustutkinnosta, sillä opetuksen trendi on jo vuosia hiipinyt suuntaan missä kliiniset ja teoreettiset tieteet integroidaan täydellisesti jo ensimmäisestä vuodesta alkaen; tästä johtuen rajan piirtäminen kandidaatin tutkinnon kohdalle koettiin hyvin keinotekoisena ja koulutuksen kehitystä hidastavana tekona. Tämän vuoksi ajatus lääkäritutkinnon kaksiportaistamisetsa hylättiin toistaiseksi lähes kaikissa Euroopan maissa. Keskustelu muutoksen mahdollisuudesta jatkuu edelleen.