14.11.2009 | PÄIVYSTYSPILOTTI-KURSSI VALITTIIN VUODEN OPETUSTEOKSI. MYÖS UNIVERSITAS OULU -HANKETTA KIITELTIIN RUNSAASTI.
Vuoden 2009 opetusteoksi valittiin LT Jussi Tikkasen vetämä Päivystyspilotti-kurssi. Se järjestettiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2009 Helsingissä. Syventäviin opintoihin lukeutuvan kurssin tavoitteena on valmistaa kandidaatteja toimimaan sisätautipäivystäjinä alue- ja keskussairaalatasoisessa päivystyksessä. Tässä tavoitteessaan Päivystyspilotti-kurssi onnistuu erinomaisesti. Kurssi on esimerkillinen osoitus Kliinisen laitoksen kiinnostuksesta kehittää opetusta ja tarjota opiskelijoille mahdollisuus perehtyä päivystystoimintaan ja lääkärin työn käytännön haasteisiin sekä tutustuttaa opiskelijat pääkaupunkiseudun suurimpiin päivystyspisteisiin Meilahden sairaalan ulkopuolella.
Oulun Lääketieteellinen Kilta ry ehdotti vuoden 2009 opetusteoksi Universitas Oulu -hanketta: Lääketieteellistä etiikkaa -keskustelusarja ja Akuutit hätätilanteet -pienryhmäkoulutukset. Sitä haluttiin erikseen kiittää kunniamaininnalla.
Lääkäripilotti-kurssi
Opetus koostui yhdestä yhteisestä luennosta (2h) kurssin aluksi sekä kahdesta noin kahdeksan tunnin mittaisesta käytännön päivystysopetuksesta mm. Jorvin ja Marian sairaalan päivystyspisteissä. Melko vähäisestä tuntimäärästään huolimatta kurssin opetuksellinen anti on todella mittava.
Yleisimpiä sisätautipäivystyksessä eteen tulevia potilastapauksia käsittelevällä luennolla oli paikalla koko kurssi, mutta varsinaisissa päivystysopetuksissa oli kerrallaan vain kaksi opiskelijaa, joita ohjasi kurssin opettajana toimiva LT Jussi Tikkanen. Opettajana ei siis kuulunut kulloisenkin sairaalaan päivystysvalmiuteen, vaan hänen tehtävänään oli toimia yksinomaan opiskelijoiden ohjaajana koko illan ajan. Näin opettaja pystyi syventymään kandien työhön ja heidän ohjaamiseensa erittäin hyvin.
Päivystysjaksojen aikana opiskelijoille pyrittiin valitsemaan mahdollisimman opettavaisia ja yleislääkärin työn kannalta keskeisiä potilastapauksia. Potilaat haastateltiin ja tutkittiin pääsääntöisesti ensin yksin, minkä jälkeen potilaasta ja hänen sairaudestaan keskusteltiin LT Jussi Tikkasen kanssa ja käytiin vielä yhdessä potilaan luona. Tämän jälkeen mietittiin potilaan mahdollisia jatkohoitoja kokonaisvaltaisesti: tarvittavia lisätutkimuksia ja myös niiden kustannuksia, potilaiden kotiuttamista tai osastolle siirtämistä, osastohoito-ohjeita ja niiden kirjaamista, lääkityksiä ja nesteytystarvetta, tarvittavia lausuntoja tai todistuksia, ja niin edelleen. Kurssin aikana opiskelijat pääsivät kulloisenkin päivystyspotilastarjonnan mukaan harjoittelemaan myös monia käytännön taitoja, kuten röntgenkuvien tulkintaa, haavojen revidoimista ja ompelua, lumbaalipunktioiden tekoa, a-astrupien ottamista, kanyylin laittoa, i.v.-lääkkeiden antoa jne.
Opiskelijat pääsivät siis tekemään samat asiat kuin päivystyksessä työskentelevä kollega, mutta rauhallisemmassa tempossa ja asiantuntevalla taustatuella, ilman täyttä vastuuta potilaasta.
Kurssin puitteissa opiskelijat pääsivät tutustumaan paitsi potilaiden hoitoon, myös yleisesti päivystyspisteiden käytännön toimintaan, käytössä oleviin tietokonejärjestelmiin, sanelujen toteuttamiseen sekä siihen paperityöhön, jota jokaisen tutkittavan potilaan kohdalla ilmenee. Kurssi valmentaa esimerkillisellä tavalla neljännen vuoden opiskelijoita niihin käytännön haasteisiin, joita he joutuvat tulevaisuudessa päivystäessään kohtaamaan ja auttaa näin lievittämään mahdollista päivystyspelkoa.
Kurssi kaventaa erinomaisella tavalla välimatkaa todellisuuden ja tenttikirjojen välillä ja tukee sekä opiskelijan että sairaanhoitopiirin tarpeita valmistamalla kandidaatteja tuleviin viransijaisuuksiin, joihin monin paikoin myös päivystystoiminta kuuluu. Kurssi osaltaan paikkaa muun opetuksen pieniä puutteita ja selventää työnjakoa, tietojärjestelmiä, potilasohjausta ja toimintamalleja päivystyspisteissä. Lisäksi halutaan mainita erikseen kurssin vastuuopettaja Jussi Tikkanen, joka on omalla pitkäjänteisyydellään ja opiskelijaa kohtaan osoittamallaan kiinnostuksella ollut esimerkillinen opettajalääkäri, joka kuormittavista työajoista huolimatta on opastanut kärsivällisesti ja omaa vaivaa säästämättä lääketieteen opiskelijoita myöhäisillan tunteina.
Päivytyspilotti-kurssi on arvokas lisä opetustarjontaan, ja sen toiminta jatkossa tulisi turvata ja resursointi varmistaa. Tällä hetkellä kysyntä ylittää tarjonnan moninkertaisesti, sillä kurssille mahtui ainoastaan 20 opiskelijaa 76 ilmoittautuneesta.
Universitas Oulu -hanke
Universitas Oulu – Yhteinen yliopistomme on Oulun yliopiston, ainejärjestöjen ja ylioppilaskunnan yhteinen opetuksen kehittämishanke. Hankeen aikana ainejärjestöille tarjotaan mahdollisuus ideoida ja toteuttaa opintoja tukevia pilottihankkeita. Pilottien tavoitteet vaihtelevat opetuksen tiedeyhteyden vahvistamisesta, opintopiiritoiminnan tukemiseen ja ohjelmointikerhon perustamiseen. Yhteistä kaikille hankkeille on se, että niin suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnistakin vastaavat yliopiston ainejärjestöt. Hankkeen rahoitus tulee Oulun yliopistolta ja Opetusministeriöltä. Hanke kestää vuoden 2009 loppuun.
Lääketieteellisessä tiedekunnassa projekti toteutettiin kevään 2009 aikana. Projektin ideoijana ja toteuttajana toimi LK Emmi Jutila. Kiltalaisten ideoita otettiin vastaan projektin kehittämisvaiheessa, minkä myötä koulutukset muotoutuivat toiveiden ja tarpeiden mukaiseksi.
Lääketieteellistä etiikkaa -keskustelusarja kehitettiin paikkaamaan lääketieteen etiikan erittäin puutteellista opetusmäärää. Kevään aikana järjestettiin kolme keskustelutilaisuutta: Kenen pitää maksaa itseaiheutettujen sairauksien kustannukset, Priorisointi ja Saako vanhus kuolla vanhuuteen. Aiheet valittiin siten, että ne innostaisivat opiskelijoita vuosikurssiin katsomatta pohtimaan lääkärintyön eettistä ulottuvuutta. Eettiseen pohdintaan johdattelijoina toimi kullakin kerralla innostava asiantuntijalääkäri. Tavoitteena oli pitää tilaisuudet mahdollisimman lähellä käytännön lääkärin työtä, opiskelua ja ajattelua.
Akuutit hätätilanteet -pienryhmäkoulutuksia järjestettiin kevään aikana neljän simulaatio-opetuksen muodossa. Koulutusten tavoitteena oli parantaa lääketieteen opiskelijoiden valmiutta toimia hätätilanteissa ja toimia niissä tilanteen johtajana. Resurssipulan vuoksi simulaatio-opetusta ei ole pystytty järjestämään koulutusohjelman puitteissa vastaamaan opiskelijoiden tarpeita. Koulutukset järjestettiin yhteistyössä anestesiologian klinikan kanssa anestesiologian professoreiden ohjauksessa SimMan-nuken avulla. Pienryhmissä kukin pääsi vuorollaan ratkomaan potilastapauksia ja osallistumaan kriittisesti sairaan potilaan hoitotiimiin mahdollisimman aidossa ympäristössä. Potilastapausten jälkeen oli debriefing, jossa kouluttajat ja kanssaopiskelijat antoivat palautetta ryhmien toiminnasta tilanteessa. Koulutus oli suunnattu 4. ja 5. vuoden opiskelijoilla, joilla on jo tarvittavia perusvalmiuksia potilaan hoitoon ja diagnoosin tekoon.
Universitas Oulu -projekti mahdollistui hyvän rahoituksen avulla, mutta projektin suunnittelun ja toteutuksen takana oli koko opiskelijayhteisö. Erityisen suuren kiitoksen onnistuneesta projektista ansaitsee Emmi Jutila, joka mahdollisti valtavalla työpanoksellaan koko hankkeen toteutumisen. Tilaisuuksissa kerätyn kirjallisen palautteen perusteella opiskelijat kokivat tämänkaltaisen pienryhmäpainotteisen oppimisen hedelmällisenä.
Eettinen keskustelusarja lisäsi opiskelijoiden kiinnostusta eettisiä asioita kohtaan. Tilaisuuksissa saatiin aikaan vilkas keskustelu ajankohtaisista kysymyksistä. Erityisesti vanhemmat opiskelijat kokivat saaneensa arvokkaita eväitä käytännön työhönkin. Hätätilanne-pienryhmäopetukset koettiin erittäin mielekkäiksi - tärkeiden asioiden kertausta ja uudenkin oppimista. Lisäksi käytännössä koetut asiat ja tehdyt virheet jäivät paremmin mieleen. Opiskelijat pääsivät harjoittelemaan työelämässä tärkeitä tiiminjohtamistaitoja, joita perusopetuksessa ei vielä nykyään tuoda tarpeeksi esille. Erityisesti todettiin, että vapaaehtoisessa koulutuksessa oppimishenki oli aivan toisenlainen kuin tavallisessa pakollisessa suorituspainotteisessa ryhmäopetuksessa.
Palautteen perusteella tilaisuuksien toivottiin saavan jatkoa myös tulevina vuosina. Positiiviset kokemukset ja koulutuksista saatu palaute kannustaa Kiltaa jatkossakin kehittämään lääketieteen opetusta paitsi vaikuttamalla opetuksen laatuun kuin myös toimimaan itse koulutustilaisuuksien suunnittelijana ja toteuttajana.
» Takaisin