Säännöt

SÄÄNNÖT

SUOMEN MEDISIINARILIITTO R.Y.:N SÄÄNNÖT

I Luku

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1 §
Yhdistyksen nimi on Suomen Medisiinariliitto – Finlands Medicinarförbund r.y. Liiton kielet ovat suomi ja ruotsi, asioimis- ja pöytäkirjakieli suomi. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2 §
Liiton tarkoituksena on suomalaisten lääketieteen opiskelijayhdistysten keskusjärjestönä edustaa lääketieteen opiskelijoita kotimaassa sekä skandinaavisessa ja muussa kansainvälisessä toiminnassa ja edistää ja valvoa heidän yhteisiä etujaan erityisesti opinto-, ammatti- ja sosiaalikysymyksissä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto voi tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja viranomaisille, järjestää kokous-, esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, harjoittaa toimintaansa välittömästi liittyvää tiedotus-, koulutus-, julkaisu- ja jäsenpalvelutoimintaa, ylläpitää suhteita ja toimia yhdessä muiden opiskelija- ja terveydenhuoltoalan järjestöjen kanssa. Liitto voi myöntää stipendejä ja apurahoja toiminnan tarkoitusta edistäville henkilöille ja yhteisöille, kuitenkin omille jäsenilleen vain poikkeustapauksissa. Liitolla on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja avustuksia, omistaa kiinteää omaisuutta ja järjestää asianmukaisella luvalla rahankeräyksiä.

3 §
Liiton jäseneksi pääsee hakemuksesta joko suomalaisten lääketieteen opiskelijoiden rekisteröity yhdistys tai viranomaisten muulla tavoin vahvistamien perussääntöjen nojalla toimiva suomalaisten lääketieteen opiskelijoiden muodostama muu oikeuskelpoinen yhteisö. Jäseneksi hyväksymisestä päättää liittokokous.

II Luku

LIITTOKOKOUS

4 §
Liiton ylintä päätäntävaltaa käyttää liittokokous. Jokainen liiton jäsen valitsee liittokokoukseen edustajan kutakin alkavaa sataa lääketiedettä opiskelevaa jäsentä kohti laskettuna liittokokousta edeltävän vuoden lokakuun 31. päivän mukaisen jäsenmäärän perusteella. Milloin valittavia on useampia kuin yksi, suositellaan noudatettavaksi suhteellista vaalitapaa. Opiskelijajäseniksi luetaan kyseisen vuoden aikana lääketiedettä opiskelevat jäsenyhdistysten jäsenet.

Liittokokousedustajan on joko oltava edellä määrätty opiskelijajäsen tai hän on sitä viimeisen kahden vuoden aikana ollut. Jokaisella edustajalla tulee olla henkilökohtainen valtakirja. Laskettaessa jäsenen edustajien määrää liittokokouk-seen, älköön jäsenen lukumäärään luettako sellaista henkilöjäsentä, jonka toinen, jäsenmäärältään pienempi jäsen on ilmoittanut jäsenistöönsä kuuluvaksi.

5 §
Liitto pitää kaksi varsinaista kokousta vuosittain. Kevätliittokokous pidetään maalis- tai huhtikuun aikana ja syysliittokokous loka- tai marraskuun aikana. Hallitus voi kutsua koolle ylimääräisen liittokokouksen.

Ylimääräinen liittokokous on kutsuttava koolle myös, mikäli jäsen sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää. Kutsu jäsenille on lähetettävä kokoukseen 14 vuorokauden kuluessa siitä, kun pyyntö on saapunut hallitukselle. Kokous on pidettävä kuukauden kuluessa kokouskutsun lähettämisestä.

6 §
Liittokokouksen kutsuu koolle liiton hallitus. Kutsu liittokokoukseen on lähetettävä kirjallisesti jäsenille vähintään 14 päivää ennen kokousta. Kokouskutsuun on liitettävä kokouksessa esille tulevien asioiden käsittelyä varten tarpeelliset asiakirjat.

Jäsenen tulee vähintään kahta päivää ennen kokousta ilmoittaa hallitukselle liittokokoukseen valitsemiensa edustajien nimet.

Liittokokous on päätösvaltainen, kun vähintään kolme jäsentä, jotka edustavat vähintään puolta kaikkien jäsenten yhteenlasketusta jäsenmäärästä, on edustettuna.

7 §
Liiton puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja avaa liittokokouksen ja johtaa siinä puhetta, kunnes kokoukselle on valittu puheenjohtaja. Liittokokouksen sihteerinä toimii pääsihteeri tai hänen ollessa esteellinen joku liittokokouksen valitsema henkilö.

8 §
Liittokokouksen jokaisella läsnä olevalla edustajalla on yksi ääni.

Asiat päätetään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä ellei näissä säännöissä toisin määrätä.

Vaalit toimitetaan enemmistövaaleina, milloin valittavia on yksi ja suhteellista vaalitapaa noudattaen, milloin valittavia on useampia. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa, muissa asioissa voittaa esitys, johon puheenjohtaja on yhtynyt.

9 §
Kokouksessa ensimmäistä kertaa käsiteltävänä oleva asia siirretään, ellei näissä säännöissä toisin määrätä, vähintään viiden edustajan, joiden on edustettava vähintään kahta eri tiedekunnissa toimivaa jäsenyhdistystä tai -yhteisöä, vaatimuksesta käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa, jollei vähintään kaksi kolmasosaa äänioikeutetuista pidä asiaa niin kiireellisenä, että se on päätettävä samassa kokouksessa.

10 §
Liittokokous vahvistaa liiton toimintalinjat ja toiminnan taloudelliset puitteet, päättää liiton sääntöjen ja ohjesääntöjen muuttamisesta sekä liiton purkamisesta.

Varsinaisten liittokokousten tehtävät

Kevätliittokokous sääntömääräisesti

– käsittelee liiton edellisen hallituksen antaman kertomuksen liiton toiminnasta hallituksen toimikauden ajalta ja päättää sen mahdollisesti aiheuttamista toimenpiteistä;

– vahvistaa tilinpäätöksen sekä päättää tilintarkastajien antaman lausunnon perusteella tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä;

– keskustelee hallituksen antaman selonteon pohjalta hallituksen toiminnasta syysliittokokouksen jälkeen. Keskustelun jälkeen tehtävällä päätöksellä liittokokous voi vapauttaa hallituksen tai sen yksityisen jäsenen tehtävistään. Hallitus tai sen yksityinen jäsen jatkaa tehtäviensä hoitamista, kunnes uusi hallitus tai yksityinen jäsen on valittu viipymättä samassa liittokokouksessa.

Syysliittokokous sääntömääräisesti

– käsittelee hallituksen antaman selonteon liiton toiminnasta kevätliittokokouksen jälkeen ja päättää sen mahdollisesti aiheuttamista toimenpiteistä;

– valitsee hallituksen puheenjohtajan, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, ja hallituksen 7–13 muuta varsinaista jäsentä sekä 2-13 henkilökohtaista varajäsentä jäljempänä määritellyin ehdoin vuodeksi kerrallaan tammikuun 1. päivästä alkaen. Hallitukseen tulee valita vähintään yksi varsinainen jäsen kustakin Suomessa opiskelevien jäsenyhdistyksestä, ja yksi varsinainen jäsen ulkomailla opiskelevien piiristä, mikäli nämä vaatimukset täyttäviä ehdokkaita on asetettu. Lisäksi hallitukseen pyritään valitsemaan yksi varsinainen jäsen kustakin liittokokouksen vahvistamasta pysyvästä valiokunnasta. Pysyviä valiokuntia edustaville ja ulkomailla opiskelevia edustavalle hallituksen jäsenelle valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Henkilökohtaiset varajäsenet käyttävät varsinaisen jäsenen oikeuksia näiden ollessa estyneenä;

– päättää seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruudesta sekä myöhästyneistä jäsenmaksuista perittävästä sakkokorosta. Päätöstä jäsenmaksun suuruuden muuttamisesta pitää, jotta se tulisi voimaan, kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa kaikista äänestyksessä annetuista äänistä;

– vahvistaa liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion seuraavaksi tilikaudeksi;

– valitsee kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varamiehet seuraavaksi tilikaudeksi. Yhden tilintarkastajan ja hänen henkilökohtaisen varamiehensä on oltava KHT tai HMT.

Sääntömääräisiä asioita ei voida siirtää seuraavaan liittokokoukseen, ellei asiasta vallitse yksimielisyys.

Näiden asioiden lisäksi varsinainen liittokokous voi päättää hallituksen tai jäsenen edustajien sille esittämistä muista asioista. Asiat, joita ei ole mainittu kokouskutsussa on kuitenkin keskustelun jälkeen siirrettävä seuraavaan varsinaiseen tai ylimääräiseen liittokokoukseen, ellei kokous katso asiaa viiden kuudesosan enemmistöllä kiireelliseksi, kuitenkin ottaen huomioon yhdistyslain
14 §:n määräykset.

Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään ne asiat, mitä varten se on kutsuttu koolle.

11 §
Liittokokouksessa pidetään perusteltua päätöspöytäkirjaa, jonka kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat sekä kaksi kokouksessa läsnä ollutta yhdistyksen jäsentä tarkastavat ja todistavat oikeaksi. Pöytäkirjan jäljennös on kahden viikon kuluessa kokouksesta lähetettävä jäsenille.

12 §
Liiton puheenjohtajalla ja hallituksen muilla jäsenillä sekä liiton virkailijoilla on oikeus olla läsnä liittokokouksessa ja osallistua siellä keskusteluun.

III Luku

HALLITUS

13 §
Liiton hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 7–13 muuta varsinaista jäsentä sekä 2-13 henkilökohtaista varajäsentä II luvun 10 §:n määrittämällä tavalla.

Hallitus valitsee keskuudestaan toimikaudekseen liiton varapuheenjohtajan, jonka on oltava eri jäsenyhdistyksestä tai -yhteisöstä kuin puheenjohtaja.

14 §
Jos hallituksen jäsen eroaa kesken toimikautensa tai on jatkuvasti estynyt osallistumasta hallituksen toimintaan tai on vapautettu tehtävistään, liittokokous valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

15 §
Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Kokoontumistavasta päättää hallitus toimikautensa alussa.

Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä, mukaan lukien puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on saapuvilla.

16 §
Hallituksen työskentelystä määrätään hallituksen työjärjestyksessä, jonka varsinainen liittokokous hyväksyy.

IV Luku

VALIOKUNNAT

17 §
Liittokokouksella on oikeus asettaa pysyviä ja väliaikaisia valiokuntia. Hallitus voi asettaa väliaikaisia valiokuntia.

18 §
Liittokokous vahvistaa pysyvien valiokuntien ohjesäännön.

V Luku

VIRKAILIJAT

19 §
Liiton virkailijat ovat pääsihteeri ja hänen alaisinaan erikoissihteereitä. Erikoissihteerin viran perustamisesta päättää liittokokous.
Liitolla on lisäksi pääsihteerin alaisina tarpeellinen määrä muuta henkilökuntaa.

20 §
Virkailijat valitsee syysliittokokous yhdeksi toimikaudeksi kerrallaan.
Virkailijoiden tehtävistä ja asemasta määrätään erillisessä ohjesäännössä.

VI Luku

TALOUS

21 §
Liiton toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla, toiminnan tuotoilla sekä saatavilla lahjoituksilla ja avustuksilla. Liitolla on oikeus ottaa vastaan jälkisäädöksiä ja lahjoituksia, omistaa kiinteää omaisuutta ja kerätä asianomaisella luvalla varoja tarkoituksensa toteuttamiseksi.

22 §
Jäsenet suorittavat syysliittokokouksen vuosittain määräämän jäsenmaksun edellisen vuoden 31.10. jäsenmääriensä perusteella neljännesvuosittain.

Neljännesvuosittain ei kuitenkaan peritä sellaisen seuran jäsenmaksua, jonka jäsenmäärä ei ylitä 100 henkilöjäsentä.

Tilikauden lopussa olevasta maksamattomasta jäsenmaksun määrästä liitto perii liittokokouksen vuosittain vahvistaman sakkokoron.

23 §
Liiton tilit avataan vuosittain tammikuun 1. päivänä ja päätetään joulukuun 31. päivänä.

Varsinainen liittokokous vahvistaa taloudenhoidon ohjesäännön, jossa tarkemmin määrätään taloudenhoidosta huolehtivien elinten ja henkilöiden sekä tilintarkastajien velvollisuudet ja tehtävät sekä annetaan muut tarpeelliset liiton talouden ja omaisuuden hoitoa koskevat ohjeet.

VII Luku

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

24 §
Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, pääsihteeri ja hallituksen määräämä hallituksen jäsen aina kaksi yhdessä.

25 §
Jäsenen, joka eroaa liitosta, on ilmoitettava siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti liittokokouksen pöytäkirjaan. Jos ilmoitus tehdään ennen kuin talousarvio on vahvistettu, jäsenyhdistys on vapaa jäsenyydestään seuraavan tilikauden alusta. Jos ilmoitus tehdään myöhemmin, on jäsen vapaa vuoden kuluttua irtisanomisesta ja velvollinen suorittamaan talousarvion mukaisen jäsenmaksun seuraavalta tilikaudelta.

26 §
Ehdotus näiden sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta katsotaan hyväksytyksi, jos sen puolesta on kahdessa perättäisessä, vähintään 14 päivän väliajalla pidettävässä liittokokouksessa kummassakin annettu vähintään kolme neljäsosaa saapuvilla olleiden edustajien äänistä.

Jos liitto purkautuu, on sen varat, mikäli niistä ei luovuttaja ole toisin määrännyt, jaettava jäsenien kesken niiden jäsenmäärien suhteessa käytettäväksi niiden toimesta viimeisen liittokokouksen määräämällä tavalla jollakin liiton toimialalla.