Medisiinariliitto palkitsee vuosittain syksyllä sekä Vuoden työpaikan että Vuoden opetusteon 🏆!

Vuoden opetusteko

Opetusteko voi olla esimerkiksi uuden innovatiivisen opetusmenetelmän pilotointi, uusi hyvin järjestetty kurssi, erityinen opiskelijoiden huomiointi, tai muu vastaava tapahtuma! Tänä vuonna haluaisimme palkita erityisesti jonkin hyvin ruohonjuuritasoisen opintojen parantamisen, joten aivan yksittäistäkin harkkaa tai jo erityisen mahtavaa, opiskelijoita huomioivaa suunnittelua kannattaa ehdottaa. Tässäkään ei tarvitse kuitenkaan jumiutua näihin, vaan mikäli omasta mielestäsi olet ollut erityisen hyvässä opetuksessa, kerro se meillekin. Kilpailu koskee vain suomalaisia yliopistoja.

Ehdota kunniaa täältä:  https://response.questback.com/suomenlkriliitto/rogcdqnx5i

 
Vuoden työpaikka 🏥

Vietitkö kesäsi Suomen parhaassa työpaikassa? Oliko auttavaa kättä tarjolla ja tunsitko olevasi työyhteisön arvokas jäsen? Auta meitä kertomaan se heille! Tänä vuonna valinnoissa haluamme painottaa erityisesti vastaanottavaa ja kandimyönteistä ilmapiiriä, joten tällä kulmalla kannattaa lähteä perustelemaan. Emme kuitenkaan halua turhaan fiksoitua tähän, vaan kaikenlainen oman työpaikan ylistäminen on erittäin tervetullutta! Ehdottaminen onnistuu samalla klikkauksella ylläolevasta linkistä!

LISÄKSI Medisiinariliitto on ehtinyt jo korkeaan 50 vuoden ikään ja tämän kunniaksi olemme hupimielessä tehneet kyselyn historiikkia varten: minkälainen porukka lääkisläiset oikein ovatkaan. Käy siis vastaamassa tähän nopeaan kyselyyn: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSczZIqwSmec2rT_Q_YuwVpmssTDO24WnMf4NjZKM6YcKGu-Xw/viewform?usp=sf_link

Kysely on helppo ja nopea, koska kukin on oman itsensä paras asiantuntija. Syysterveisin, Medisiinariliitto

#Perusterveydenhuoltokuntoon

Viime päivinä uutiskynnyksen yli on noussut terveyskeskuslääkärien työolot. Rohkean avaus kuultiin tk-lääkäri Lara Jurvoselta ja sen jälkeen on nähty sosiaalisessa mediassa useita vastaavanlaisia kokemuksia. Myös Helsingin Sanomat on julkaissut uutisia aiheeseen liittyen.

Valtaosa kandeista suuntaa viiden vuoden opintojen jälkeen kesäksi terveyskeskuksiin vastaanottotyöhön. Työkokemuksia on yhtä monta kuin kesäkandejakin ja vaikka yhdistäviä kokemuksia löytyy paljon, valitettavan moni niistä on negatiivisia. Jatkuvat keskeytykset ovat erityisen vahingollisia kun työtä vasta opetellaan ja potilaan asioiden pohtiminen vaatii enemmän aikaa ja keskittymistä. Kiire ja stressi kärjistävät helposti riittämättömyyden tunnetta. Tarvitaan #Lääkärilletyörauha

Nuoret ja kandit kaipaavat säännöllistä tukea ja ohjausta, joka toteutuu tällä hetkellä hyvin vaihtelevasti. Vaikka kandille usein tärkeintä on saada hyvä ja kattava vastaus konsultaatioon, tulee ohjauksessa keskittyä myös ammattiin kasvamisen ongelmatilanteissa ja nuoren lääkärin jaksamiseen.

On aika laittaa #perusterveydenhuoltokuntoon!
💚 Seniorituki ja nuorten ohjaus kuntoon
💚 Työmäärä hallittavaksi
💚 Mahdollisuus keskeytyksettömään työhön

Onneksi monissa työpaikoissa laadukkaan ohjauksen merkitykseen on jo hienosti herätty; Medisiinariliitolla on vuosittain vaikea valinta, kun etsitään Vuoden Työpaikkaa, sillä hyviä ehdokkaita on runsaasti. Säännöllisen tuen ei pitäisi kuitenkaan rajoittua kandivuosille, vaan nuoriin lääkäreihin panostamisen täytyy olla systemaattista. Jokainen lääkäri tarvitsee riittävät resurssit hoitaakseen työnsä kunnialla, #potilaanparhaaksi.

Passi tai henkkarit mukaan ammattikorttia hakiessa!

Ajokortti ei tämän vuoden alusta ole enää kelvannut henkilöllisyyden todistamiseen ammattikortin hakuprosessissa. Muutoksen taustalla on vahvaa sähköistä tunnistamista ja sähköisiä luottamuspalveluja koskeva lainsäädäntömuutos (533/2016), joka on astunut voimaan 1.1.2019.

Lisää ammattikortista ja sen hankkimisesta voi lukea Medisiinariliiton julkaiseman Kandin työoppaan luvusta 6. Opas vastaa myös moneen muuhun mieltä askarruttavaan kysymykseen, tiedätkö esimerkiksi mitä rajoutuksia liittyy kandina päivystämiseen?

➡️➡️➡️ http://www.suomenmedisiinariliitto.fi/ty…/kandintyoopas2019/

#Kandintyöopas

*1.1.2019 alkaen vahvaa sähköistä tunnistamisvälinettä haettaessa henkilöllisyyden todistamiseen voi käyttää vain passia ja henkilökorttia, mutta ei enää Suomen tai muun Euroopan talousalueen jäsenvaltion viranomaisen myöntämää ajokorttia. Muutoksen taustalla on vahvaa sähköistä tunnistamista ja sähköisiä luottamuspalveluja koskeva lainsäädäntömuutos (533/2016). Muutos perustuu siihen, ettei ajokortti ole virallinen todistus henkilöllisyydestä, vaan todistus ajo-oikeudesta. Vahvalla sähköisellä tunnistamisella tarkoitetaan henkilöllisyyden todentamista sähköisesti. Sen avulla kuluttajat voivat turvallisesti vahvistaa henkilöllisyytensä erilaisissa sähköisissä palveluissa. Vahvassa sähköisessä tunnistamisessa käytettyjä tunnistusvälineitä ovat mm. sosiaali- ja terveydenhuollon toimikortteihin sisältyvät VRK:n myöntämät sosiaali- ja terveydenhuollon varmenteet.

Itä-Suomen Yliopisto: Usein Kysytyt Kysymykset erikoislääkärikoulutuksen uudistuksesta

Valintamenettely

Miksi tällainen valintamenettelyn uudistaminen haluttiin tehdä?

Yliopistojen tavoite on ollut luoda kaikille aloille yhteiset, läpinäkyvät ja oikeudenmukaiset valintakriteerit, joiden perusteella haetaan yliopistonopinto-oikeutta.

Valintamenettely on osa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen uudistusta, jonka tärkein tavoite on parantaa koulutuksen laatua. Toinen uudistuksen tärkeä tavoite on ohjata koulutusmääriä siten, että kaikille erikoisaloille turvataan riittävä määrä erikoislääkäreitä/erikoishammaslääkäreitä koko Suomessa.

Miksi pisteitä saa sekä työkokemuksesta että tutkimuksesta?

Yliopistot haluavat, että sekä tieteellisesti ansioituneella että työkokemusta kerryttäneellä lääkärillä ja hammaslääkärillä on mahdollisuus päästä erikoistumaan. Tieteelliset ansiot ovat kansainvälisesti kaikkialla meriitti. Myös jatkossa tietyt erikoisalat ovat haluttuja, ja niihin tulee olemaan kilpailua. Suurimpaan osaan aloista ja paikoista ei kuitenkaan tarvita korkeita alkupisteitä vaan jompi kumpi polku, tutkimus tai työkokemus, riittää. Työkokemuksen pisteytystä on pyritty mitoittamaan niin, että se kannustaa hankkimaan laajaa kokemusta ja kokeilemaan myös eri aloja.

Miksi lääketieteen kandidaattina tehdystä työkokemuksesta ei saa pisteitä valintamenettelyssä?

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus on ammatillista jatkokoulutusta, jota säätelee asetus. Näin ollen valinnan kriteerinä ei voida käyttää työskentelyä opiskelijana, ohjauksen ja valvonnan alaisena. Suomalainen käytäntö, jossa lääketieteen opiskelija voi toimia lääkärin sijaisena on kansainvälisesti poikkeuksellinen ja hieno mahdollisuus saada arvokasta käytännön oppia. Samalla saa hyvin mahdollisuuksia tutustua itseä kiinnostaviin erikoisaloihin. Opiskeluaikaista työskentelyä ei ole haluttu ottaa mukaan valintapisteisiin myöskään sen takia, että eri yliopistoissa opiskelevilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet tehdä lääkärintöitä opiskelujen aikana, eikä hakijoita haluta saattaa epätasa-arvoiseen asemaan. Opiskelijana saadusta työkokemuksesta kannattaa kirjoittaa motivaatiokirjeeseen.

Voinko ottaa töihin sijaisen, joka ei ole vielä saanut yliopistolta opinto-oikeutta erikoistumisiin?

Valintamenettely ei poista työnantajien tarvetta kesäloma-, äitiysloma- ym. sijaisuuksiin. Näitähän vastavalmistuneet ovat tähänkin saakka tehneet ja näistä he jatkossakin saavat työkokemusta, jota sitten voivat hyödyntää haussa. Valintamenettely koskee vain opinto-oikeutta yliopistossa, ei valintaa virkaan tai viransijaiseksi.

Mitä tapahtuu niille, jotka ilmoittautuivat vanhalla tavalla ennen 31.12.2018?

Ne erikoistuvat, jotka ovat saaneet opinto-oikeuden vanhan ilmoittautumiskäytännön kautta, voivat jatkaa erikoistumistaan entiseen tapaan. Pitää kuitenkin huomata, että ilmoittautuminen ei takaa työpaikkaa.

Vain yksi opinto-oikeus voi olla kerrallaan voimassa. Mikäli hakija tulee hyväksytyksi opiskelijavalinnassa uudelle erikoisalalle, tulee hänen luopua vanhasta opinto-oikeudesta. Ilman sitä, uutta opinto-oikeutta ei myönnetä.

Jos olen sopinut töitä erikoisalalle x vuoden 2020 alusta ja valmistun 2019 keväällä, miten toimitaan? Peruuntuvatko työni?

Jos olet jo varma erikoisalavalinnastasi, pääset hakemaan heti 2019 syksyllä ensimmäisessä kaikkien erikoisalojen yhteisessä haussa. Jos et saa paikkaa, voit kerryttää työkokemuspisteitä ja hakea seuraavalla kierroksella uudelleen. Sovittuun työsuhteeseesi uudistus ei vaikuta, mutta kannattaa varmistaa tulevalta esimieheltäsi, että hän on tietoinen erikoislääkäri-/erikoishammaslääkärikoulutuksen valintamenettelyn muutoksesta.

Olen hakemassa lääkiksen jälkeen lastentaudeille. Pitääkö minun aloittaa nyt väitöskirjan valmistelu, jotta pärjään haussa?

Pääosalle erikoisaloista tarvittavat alkupisteet (työkokemus ja tieteellinen kokemus) ovat sellaiset, että pelkillä työkokemuspisteilläkin pärjää haussa hyvin. Yksittäiselle erikoisalalle tietyssä yliopistossa tietyllä hakukierroksella tarvittavia pisteitä ei luonnollisesti voida ennustaa, mutta ensimmäiset hakukierrokset näyttävät varmasti suuntaviivoja. Ei siis kannata hätäillä aloittamaan väitöskirjatyötä vain valintamenettelyn takia. Koulutusohjelman vastuuhenkilöltä saa varmastikin hyviä neuvoja, miten voi parhaiten edistää tulevia erikoistumissuunnitelmia jo LL-koulutuksen aikana.

Aion hakea verisuonikirurgialle. Lasketaanko valintamenettelyn erikoisalakohtaisiin pisteisiin kirurgian runkopalveluiksi soveltuvat kuukaudet?

Kyllä, ns. runkopalvelut lasketaan erikoisalakohtaisiin pisteisiin. Lisäksi niitä voidaan käyttää palveluihin muulta erikoisalalta.

Aion kirurgialle, mutta en vielä tiedä tarkemmin. Voinko tehdä runkoa hakematta mihinkään ja miettiä alavalintaani?

Kyllä, erikoistumaan kannattaa hakea vasta sitten, kun erikoisala on hahmottunut. Työnantajasi saattaa pyytää sinua ilmoittautumaan yleislääketieteen erityiskoulutukseen (YEK) saadakseen sinusta korvauksen koulutettavasta lääkäristä (evo-korvaus).

Miten auki laitettavien paikkojen määrä päätetään?

Yliopistot päättävät kullekin erikoisalalle kullekin kierrokselle hakuun laitettavien paikkojen määrän. Tätä työtä helpottamaan STM laatii arviota erikoislääkärikoulutustarpeesta. Arvio valmistuu kevään 2019 aikana.

Saako työnantaja lainkaan evo-rahoja, jos koulutettava ei ole vielä saanut erikoistumispaikkaa?

Koulutettavaa kannattaa kannustaa ilmoittautumaan yleislääketieteen erityiskoulutukseen (YEK), jolloin työnantaja saa koulutettavasta korvauksen. YEK ei ole erikoistumisohjelma vaan vastaa aiempaa perusterveydenhuollon lisäkoulutusta. Sen pituus on kaksi vuotta (ulkomailla peruskoulutuksen tehneellä kolme vuotta), josta vähintään 9kk on terveyskeskuspalvelua. EVO-rahoitusjärjestelmää on suunnitelma uudistaa jatkossa.

Pidentääkö uusi valintamenettely erikoistumista, jos erikoistumispaikkaa joutuu jonottelemaan monta vuotta?

Pääsääntöisesti pyritään siihen, ettei kukaan joutuisi jonottelemaan vuosia. Tämän vuoksi mm. opinto-ohjausta on tarkoitus suunnata valmistuville lääkäreille ja hammaslääkäreille. Ennen hyväksytyksi tulemista suoritetut palvelut voidaan laskea erikoistumisiin AHOT-menettelyn mukaisesti (sisällön ollessa sama palvelu lasketaan erikoistumisiin) eli työkokemus ei mene siten hukkaan eivätkä valmistumisajat pitene.

Sovelletaanko samaa hakumenettelyä jo yhden erikoislääkärikoulutuksen suorittaneisiin hakijoihin?

Kyllä, he hakevat saman valintamenettelyn kautta, mutta heillä on luonnollisesti jo kasassa runsaasti työkokemuspisteitä.

Onko väliä, monesko kirjoittaja /millä sijalla oma nimi on julkaisuissa, joita lasketaan alkupisteisiin?

Tätä ei ole pisteytyksessä määritelty, joten kirjoittajan sijalla ei ole merkitystä.

Miksi pitää tehdä motivaatiokirje, jos siitä ei saa pisteitä?

Motivaatiokirjettä käytetään haastattelun pohjana ja siinä voi vapaamuotoisesti kertoa, miksi olisi hyvä valinta erikoisalalle. Motivaatiokirjeessä voi myös kertoa ennen lisensiaatiksi valmistumista hankitusta työkokemuksesta. Kirjeen kirjoittaminen myös ohjaa pohtimaan omia motiiveja ja vahvuuksia hakemalleen alalle.

Pääsenkö haastatteluun kaikissa hakukohteissani?

Käytännön syistä haastattelu voidaan järjestää vain yhdellä alalla eli korkeimmassa hakukohteessasi, jossa pisteet riittävät haastatteluun. Mikäli et haastattelun jälkeen tule valituksi, seuraava mahdollisuutesi on hakea puolen vuoden päästä seuraavalla hakukierroksella.

Mitä tarkoittaa strukturoitu haastattelu?

Haastattelulle on mietitty yhteinen runko, jossa on yleisiä ja erikoisalakohtaisia kysymyksiä. Nämä pisteytetään yhteisesti sovitun mallin mukaisesti.

Yliopistosairaalan seuraava erikoistumispaikka laitetaan kuulemma haettavaksi aikaisintaan v. 2021, koska tulijat on jo sovittu sinne asti. Eikö ko. alalle tule hakumenettelyssä lainkaan paikkoja haettavaksi 3 vuoteen?

Valintamenettelyssä haetaan opinto-oikeutta, ei erikoistumisvirkaa. Paikkoja auki laitettaessa katsotaan koko alueen koulutustarvetta, ei vain yliopistosairaalan tarvetta. Valittu henkilö aloittaa erikoistumisensa yksilöllisen suunnitelman mukaan.

Minulla on jo opinto-oikeus erikoislääkäri- tai erikoishammaslääkärikoulutukseen, pitääkö minun osallistua uudelleen hakuun?

Ei tarvitse.  Ennen 1.1.2019 myönnetyt opinto-oikeudet ovat voimassa siihen asti kuin on ilmoitettu. Ennen 1.1.2003 myönnetyt erikoislääkärikoulutuksen opinto-oikeudet ovat voimassa 31.12.2022 saakka, ennen 1.1.2003 myönnetyt erikoishammaslääkärikoulutuksen opinto-oikeudet 31.12.2020 saakka.

Mikäli kuitenkin aiot a)vaihtaa erikoisalaa ja/tai b) vaihtaa yliopistoa 1.1.2019 jälkeen, tulee sinun osallistua uudelleen valintamenettelyyn.

Voiko ulkomailta valmistunut lääkäri hakea?

Kyllä voi. Lääkärillä tai hammaslääkärillä tulee kuitenkin olla Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) myöntämät ammatinharjoittamisoikeudet, sekä riittävä kielitaito.

Miksi kielitaito pitää todistaa?

Erikoistuva lääkäri ja hammaslääkäri suorittaa koulutuksen terveydenhuollon palvelujärjestelmässä, jossa on välttämätöntä osata sekä suomea että ruotsia. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusohjelmat ovat suomenkielisiä, minkä takia opintoja tarjotaan vain suomeksi.

Saako opinto-oikeuden mukana myös työpaikan?

Ei saa. Opinto-oikeuden saatuaan jokainen erikoistuja vastaa itse siitä, että löytää soveltuvan koejaksopaikan, sekä sen jälkeen loput erikoistumispaikat. Tiedekunta on hyväksynyt sairaaloita ja terveyskeskuksia koulutuspaikoiksi, jotka täyttävät laatukriteerit.

Lue lisää koulutuspaikoista lääketieteellisen tiedekunnan sivuilta

Voinko hakea, vaikka valmistun lääkäriksi vasta hakuajan loppumisen jälkeen?

Et voi. Jokaisen hakijan tulee olla joko lääkäri tai hammaslääkäri, jolla on ammatinharjoittamisoikeudet.

Pitääkö minun toimittaa liitteitä? Käyvätkö kopiot?

Hakijan tulee toimittaa Opintopolkuun liitteet, joihin aikoo vedota hakemuksessaan. Ilman liitteitä hakija ei voi osoittaa tietoa todeksi, jolloin hakijaa ei voida hyväksyä opiskelijaksi vaikka hän menestyisi valinnassa.

Liitteeksi käyvät kopiot.

Olen äidinkieleltäni ruotsinkielinen. Voinko käyttää ruotsia haastattelussa?

Hakijalla on oikeus käyttää asiassaan joko suomea tai ruotsia.

Onko minun pakko hakea kolmeen eri hakukohteeseen?

Ei ole. Voit hakea enintään kolmeen hakukohteeseen, tai vaikka vain yhteen.

Miksi kaverini sai toisen erikoisalan tulokset ennen minua?

Erikoisalojen tulokset saattavat valmistua eri aikaan, ja myös eri aikaan eri yliopistoissa. Tämä johtuu siitä, että haastattelut järjestetään erikoisaloittain alueellisesti. Kaikki kevään pilottikierroksen tulokset julkistetaan kuitenkin viimeistään 29.5.2019.

Mitä opiskelupaikan vastaanottaminen tarkoittaa?

Ottamalla opiskelupaikan vastaan, sinulle varataan ehdollinen, erikoisalakohtainen, määräaikainen opinto-oikeus. Jos et ota paikkaa vastaan määräaikaan mennessä, menetät opiskelupaikan. Saadaksesi sen uudelleen, tulee sinun osallistua uudelleen hakuun seuraavalla hakukierroksella.

Jos haluan päästä suorittamaan erikoistumiseni uuden 1-1-säännön mukaan 50-50-säännön sijasta, pitääkö minun hakea uudessa valintamenettelyssä?

Ei tarvitse. Uusi erikoislääkärikoulutuksen asetus on tällä hetkellä luonnosvaiheessa ja sitä odotetaan valmiiksi ja voimaan v. 2019 aikana. Valintamenettely ja asetuksen tulossa oleva muutos ovat toisistaan erillisiä prosesseja. Uusi valintamenettely alkaa syksyllä 2019 kaikkien erikoisalojen osalta, keväällä 2019 pilottiin osallistuvien erikoisalojen osalta. Uuden asetuksen astuessa aikanaan voimaan meillä tulee olemaan monen eri ryhmän erikoistuvia:

1) vanhan ilmoittautumisen ja vanhan asetuksen (sis. aikarajat erikoistumiselle, 50-50-sääntö) mukaan erikoistumistaan tekeviä,

2) vanhan ilmoittautumisen ja uuden asetuksen mukaan erikoistumistaan tekeviä (asetuksen astuessa voimaan on mahdollista vaihtaa uuden asetuksen mukaiseen koulutukseen myöhemmin ilmoitettavalla tavalla, tällöin aikaperusteisuus muuttuu osaamisperustaisuudeksi ja 50-50-sääntö 1-1-säännöksi),

3) uuden valintamenettelyn ja vanhan asetuksen mukaan erikoistumistaan tekeviä  (käytännössä v. 2019 aloittavat erikoistuvat, jotka saavat opinto-oikeuden uudessa valintamenettelyssä ennen asetuksen voimaan astumista), ja

4) uuden valintamenettelyn ja uuden asetuksen mukaan erikoistumistaan tekeviä.

Valintapilotit

Mistä pilotin ulkopuolelle jäävä erikoisala saa työntekijöitä, jos ensimmäinen haku on vasta syyskuussa 2019?

Erikoistumassa olevat jatkavat palvelujaan, kuten tähänkin asti. Työsuhteita ja sijaisuuksia sovitaan kuten ennenkin. Se, ettei ole vielä saanut yliopistolta opinto-oikeutta, ei ole este työsuhteelle. Valintamenettely koskee yliopiston opinto-oikeutta, ei työsuhdetta. Henkilöä, joka on suunnitellut erikoistuvansa, mutta ei ole vielä saanut opinto-oikeutta, kannattaa kouluttaa kuten muitakin erikoistuvia: ennen opinto-oikeuden saamista kertyneet palvelut hyväksytään erikoistumisiin, kun sisältö vastaa erikoistumiskoulutusta.

Ovatko pilotit valtakunnallisia vai alueellisia?

Valintamenettelyn pilotit ovat valtakunnallisia. Sen sijaan alueilla on omia, muuhun osaan erikoislääkärikoulutuksen uudistusta kytkeytyviä pilottiprojekteja, kuten Itä-Suomen yliopiston alueella koulutusväyläpilotti, jossa on mukana osin samoja erikoisaloja kuin valintapilotissa.

Voinko laittaa erikoistuvan viran auki nyt keväällä 2019, vaikka emme ole mukana pilotissa?

Erikoistuvien virkoja voi laittaa auki kuten tähän astikin on menetelty. Hakijoina voi olla jo nyt opinto-oikeuden ilmoittautumismenettelyllä saaneita tai henkilöitä, joilla ei vielä opinto-oikeutta ole. Heidän tulee kuitenkin saada opinto-oikeus jossain myöhemmin järjestettävässä haussa valmistuakseen erikoislääkäriksi. Tulee muistaa, että toistaiseksi työpaikkaan haku ja valinta on erillinen prosessi kuin yliopiston opinto-oikeuden haku, kunnes koulutusväylien luomisen jälkeen ne voidaan yhdistää tapahtuvaksi samanaikaisesti.

Koejakso

Saako valintamenettelyssä opinto-oikeuden saanut automaattisesti paikan koejaksolle?

Koejakso pitää toistaiseksi etsiä itse. Tätä voi toki kysyä ensimmäiseksi haastattelemassa olleilta työnantajan edustajilta, joille on jo muodostunut hyvä kuva sinusta hakijana.

Missä koejakso suoritetaan?

Koejakso voidaan suorittaa missä tahansa paikassa, jonka yliopistot ovat listanneet kyseiselle alalle soveltuvaksi koulutuspaikaksi.

Täytyykö koejakso suorittaa yhdessä paikassa?

Koejakso on suoritettava yhdessä paikassa, jotta arviointi voidaan suorittaa. Ongelmatilanteissa on keskusteltava koulutuksen vastuuhenkilön kanssa.

Miten pitää toimia kun aloitan koejakson?

Kun olet tullut valituksi erikoistumiskoulutukseen, voit aloittaa koejakson. Sinun tulee ilmoittaa koejakson alkamisesta koulutuksen vastuuhenkilölle. Vastuuhenkilö informoi arviointiin osallistuvat henkilöt heidän roolistaan heti koejakson alkaessa.

Mitä tapahtuu, jos en saa paikkaa koejakson suorittamista varten?

Haastattelukierroksen jälkeen valituksi tullut saa määräaikaisen opinto-oikeuden, jonka kesto on 1 v 6 kk. Tänä aikana on suoritettava koejakso. Mikäli koejaksoa ei aloiteta 1v kuluessa tästä opinto-oikeuden saamisesta, erikoistuva menettää opinto-oikeuden. Perustellusta syystä (esimerkiksi perhevapaa) voi saada lisäaikaa koejakson suorittamiseen. Koejaksojen toteutumista tarkkaillaan yliopistokohtaisesti. Kysy tarvittaessa neuvoa erikoisalasi koulutuksen vastuuhenkilöltä.

Toimin keskussairaalassa kouluttajana. Erikoistuva ilmoitti tulleensa valituksi yliopiston valintamenettelyssä ja suorittaa meille koejakson. Miten toimin?

Perehdy koejakson arviointiin, arviointilomakkeen löydät yliopiston sivuilta. Keskustele myös oman erikoisalasi vastuuhenkilön kanssa (erikoisalakohtaiset vastuuhenkilöt Itä-Suomen yliopistossa).

Koejakson tarkoitus ei ole olla enää hakijoita karsiva kierros vaan varmistaa hakijan soveltuvuus alalle. Miksi koejakson arvioinnista on tehty näin monimutkainen, eikö hyväksytty/hylätty riittäisi?

Koejakson arviointilomake on laadittu osaamisperustaisuuden periaatteita noudattaen. Jatkossa on joka tapauksessa tarkoitus, että erikoistuvan edistymistä arvioidaan säännöllisesti koko erikoistumisen ajan, ja koejakson arviointilomake on yksi tapa tutustuttaa ohjaajia ja ohjattavia osaamisperustaisuuden periaatteisiin. Jos tällainen arviointi tuntuu vieraalta ja kaipaa siihen työkaluja, kannattaa hakeutua erikoislääkärikouluttajille suunnattuihin koulutuksiin, joita järjestetään kaikissa viidessa yliopistossa.

Koulutusväylät

Mitä tarkoittaa koulutusväylä?

STM:n erikoislääkärikoulutuksen koordinaatiojaoston 2017-2019 toimenpideohjelman mukaan koulutusväylä on yliopiston yhdessä palvelujärjestelmän kanssa tekemä erikoisalakohtainen suunnitelma yksittäisen erikoistuvan koulutuskokonaisuuden toteuttamisesta. Koulutusväylän perusidea on tarjota erikoistujalle jouheva erikoistumispolku ilman turhia jonotteluja. Koulutusväylän alueellista toteutusta pilotoidaan Itä-Suomen yliopiston alueella viidellä erikoisalalla.

Miksi valintamenettelyä ei ole sidottu erikoistumisvirkaan?

Valinnan opinto-oikeuden saamisesta tekee yliopisto, erikoistumisvirkaan valitsee työnantaja. Jatkossa pohdittaneen sitä, halutaanko nämä valinnat yhdistää ja miten se käytännössä toteutettaisiin.

Erikoislääkärikoulutusta koskeva asetus

Olen aloittanut erikoistumiseni vanhan asetuksen mukaan. Voinko “vaihtaa” uuden asetuksen mukaiseen koulutukseen?

Yliopiston perusperiaatteena on, että uudemman lainsäädännön mukaiseen koulutukseen voi vaihtaa. Se, miten tämä käytännössä tehdään, varmistuu vuoden 2019 aikana, kun tiedetään asetuksen lopullinen sisältö ja voimaantuloaikataulu.

Poistuuko tentti?

Lausuntokierroksella olleessa versiossa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta koskevasta asetuksesta maininta valtakunnallisesta kuulustelusta on poistettu itse asetustekstistä ja yliopistoille on jätetty mahdollisuus päättää, millä tavalla erikoistuvan lääkärin osaamista mitataan ja arvioidaan. Tämä antaa erikoisaloille halutessaan mahdollisuuden miettiä muita mittarointitapoja, mutta antaa myös mahdollisuuden pitäytyä edelleen valtakunnallisessa kuulustelussa. Saman erikoisalan sisällä eri yliopistoissa ei kuitenkaan voi olla erilaisia käytäntöjä. Huomioitavaa on, että asetustekstin lopullinen muotoilu ei vielä ole tiedossa eli tenttiä koskeva kohta voi vielä muuttua luonnosversiosta.

Mitä 50-50-säännölle tapahtuu?

Vanhassa erikoislääkärikoulutuksen asetuksessa on määritelty, että vähintään puolet erikoislääkärikoulutuksesta on suoritettava yliopistosairaalan ulkopuolella. Tätä on perinteisesti nimitetty 50-50-säännöksi, vaikkakaan siinä ei määritellä yliopistosairaalassa suoritettavaa osuutta lainkaan, vaan vain yliopistosairaalan ulkopuolisen koulutuksen minimi. Lausuntokierroksella olleessa versiossa uudesta asetustekstistä 50-50-sääntö on korvattu 1-1-säännöllä: tk-palvelu (9kk) poislukien muu erikoistumispalvelu on suoritettava siten, että vähintään yksi vuosi suoritetaan yliopistosairaalassa ja vähintään yksi vuosi sen ulkopuolella. Tällainen muotoilu mahdollistaisi esimerkiksi tutkimustyöstä kiinnostuneen tehdä suuremman osan erikoistumisestaan yliopistosairaalapaikkakunnalla ja toisaalta esimerkiksi elämäntilanteensa tai mielenkiintoisen työpaikan vuoksi keskussairaalapaikkakunnalle juurtuneen tehdä suuremman osan erikoistumisestaan keskussairaalapaikkakunnalla. Lopullinen asetustekstin muotoilu selvinnee vuoden 2019 aikana.

Sähköinen tentti

Onko sähköinen tentti sisällöltään erilainen kuin paperinen?

Sähköinen erikoislääkärikuulustelu on suoritusajaltaan lyhyempi kuin aiempi paperinen tentti, koska kuulustelutilasta ei ole mahdollisuutta poistua esimerkiksi vessatauoille. Tentin kesto ei sinänsä suoraan vaikuta tentin sisältöön, mutta tentaattoreita kehotetaan huomioimaan, että tentin suoritusaika on huomioitava kysymysten laajuudessa ja/tai määrässä. Tentin kesto on pääsääntöisesti 2 tuntia 55 minuuttia, mutta radiologialla ja patologialla tenttejä on tässä vaiheessa kaksi (kuva ja teoria). 

Osaamisperustaisuus

Mitä osaamisperustaisuus oikein tarkoittaa?

Osaamisperustaisessa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa koulutuksen tavoitteet ja sisältö, koulutuksen toteuttamistapa ja osaamisen arviointi järjestetään suunnitelmallisesti tavoitteena valmius menestyksekkääseen toimimiseen erikoislääkärin/erikoishammaslääkärin tehtävissä. Osaamisperustaisessa koulutuksessa käytännön työn havainnoinnin perusteella annettu oppimista tukeva palaute ja todettu osaamistavoitteiden saavuttaminen ovat koulutuksen keskiössä. Osaamisperustainen erikoislääkärikoulutus on oppijalähtöistä ja linjakasta: Opinto-oppaaseen kirjattavat osaamistavoitteet sisältävät kuvauksen keskeisimmistä kunkin alan erikoislääkäriltä vaadittavista tiedoista, taidoista ja valmiuksista. Osaamistavoitteet ilmaistaan sellaisessa muodossa, että saavutettu osaaminen voidaan käytännössä havaita ja todentaa. Lisäksi koulutuksen toteuttamistapa ja osaamisen arviointi suunnitellaan osaamistavoitteiden saavuttamista tukeviksi. Laaja-alaista asiantuntijuutta ja jatkuvaa oppimista korostavan osaamisperustaisen erikoislääkärikoulutuksen perimmäinen tavoite on varmistaa potilaiden turvallinen, laadukas ja ajanmukainen hoito.

Jos uusi asetus tulee voimaan 2019, pitääkö erikoisalani osaamisperustaisen koulutuksen olla silloin jo valmiina?

Osaamisperustaisen koulutuksen kehittäminen tapahtuu vähitellen, eikä se ole kokonaisuudessaan kerralla valmis. Koulutuksen tulee olla samansisältöistä kaikissa yliopistoissa eikä harmonisointi onnistu hetkessä. Toiveena on, että perusteet ovat selvillä ja koulutuksen kehittämistyö on silloin alkanut.

Miten koulutukseni muuttuu osaamisperustaisuuden myötä?

Koulutus muuttuu nykyistä läpinäkyvämmiksi. Erikoisalan keskeiset osaamistavoitteet ja niiden kehityksen arviointikriteerit ovat tiedossa sekä ohjaajilla että erikoistuvilla. Tavoitteena on, että erikoistuva saa säännöllisesti vahvistavaa ja ohjaavaa palautetta eikä joudu liian haasteellisiin tilanteisiin liian varhaisessa erikoistumisen vaiheessa.

Miten osaan arvioida erikoistuvan osaamista? Saako tähän jossain koulutusta?

Osaamisperustainen erikoislääkärikoulutus asettaa aiempaa suurempia vaatimuksia erikoistuvan lääkärin käytännön osaamisen (tiedot, taidot, valmiudet) arvioinnille. Osaamisperustaisuuteen liittyy keskeisesti myös havaintoihin perustuvan, osaamisen edistymistä tukevan yksilöllisen palautteen antaminen. Näin ollen myös kouluttajalääkärit tarvitsevat koulutusta. Uudistuksen myötä erikoislääkärikoulutuksen ohjaajille järjestetään monenlaista koulutusta kaikissa erikoislääkärikoulutusta tarjoavissa yliopistoissa. Kouluttajakoulutusta antavat myös muut tahot, kuten Lääkäriseura Duodecim. Erikoislääkärikoulutuksen keskeisten osaamistavoitteiden määrittämisestä järjestetään työpajoja vuoden 2019 alusta lähtien.

Uusi jäsenseura ViSLO

Tervetuloa ViSLO – Vilnan Suomalaiset Lääketieteen Opiskelijat – Medisiinariliittoon! 

Kevätliittokokouksella oli ilo hyväksyä uusi jäsenseura remmiin, mukava varmistaa edunvalvontaa yhä useammalle suomalaiselle lääketieteen opiskelijalle!
ViSLO kuvailee itseään seuraavanlaisesti: ViSLO on Vilnan yliopistossa lääketiedettä opiskelevien kandidaattiseura. Yhdistys on perustettu syksyllä 2018 ja sillä on jäseniä 20. Kandidaattiseuran tehtäviä ovat opiskelijoiden edunvalvonta Suomessa ja yliopistolla sekä opiskelijoiden kollegiaalisen yhdistystoiminnan ylläpitäminen.

Laita Instagram seurantaan: https://www.instagram.com/vislofi/


Medisiinariliiton puheenjohtaja Fredrik Ahlström ja ViSLO:n puheenjohtaja Ida Pajumäki.

Moniammatillista kehitystyötä

Kymmenettä kertaa järjestetyssä Hallopedtapaamisessa opiskelijat ja opetushenkilöstö, Lääkäriliitto ja Medisiinariliitto kohtasivat ja iskivät viisaat päänsä yhteen. Tapaamisen aikana kehkeytyi paljon loistavaa keskustelua ja uusia ideoita! 

Käytännön kehitystyötä tehtiin paljon MEDigi hankkeen tiimoilla. Workshopissa pohdittiin käyttäjälähtöisyyttä, hyväksi todettuja menetelmiä ja resursseja sekä toiveita projektille. Isoina teemoina nousivat esiin mobiilijärjestelmät, palautteen antaminen sekä saaminen, osaamistavoitteiden esiintuonti sekä hankkeen pitkäikäisyys ja elossa pysyminen. Paikalla oli useampia johtoryhmän sekä jaoksien jäseniä, joten pohdinnat etenevät hyvin eteenpäin! 
Hankkeeseen voi tutustua nettisivuillamme täällä ja MEDigin omilla verkkosivuilla täällä.


Tapaamisen otsikointeja:

  • Suomalaisen lääkärin osaamistavoitteet ja KARVI:sta käytäntöön
  • MEDigi muuttamassa opetusta
  • Erikoistumisuudistus on käynnistynyt, miltä tilanne nyt näyttää?
  • Valintakokeet: yhteishaku ja yo-todistuksen roolin kasvu: kokemuksia ja suunnitelmia. Miten muutos heijastuu opetukseen – vai heijastuuko mitenkään?
  • Ajankohtaisia asioita
    • Sisäänottomäärät ja resurssit
    • Ryhmäkoot ja muut opetuksen laatunäkökohdat
    • Curriculum-uudistukset
    • Mentorointi
    • Opiskelijoiden hyvinvointi ja sen kehitys 

Halloped-tapaaminen 2019

Medisiinariliitto ja Lääkäriliitto järjestävät yhdessä jo kymmenettä kertaa Halloped-tapaamisen. Tapaamisessa hallinnon opiskelijaedustajat, dekaanit ja koulutusjohtajat ympäri Suomen istuvat yhteisen pöydän ääreen ja puivat ajankohtaisia asioita sekä ongelmia Medisiinariliiton hallituksen ja Lääkäriliiton edustajien kanssa.

Tänään aiheina on suomalaisen lääkärin osaamistavoitteet ja KARVI sekä ajankohtaiset paikalliset asiat. Huomenna jatketaan MEDigin, erikoistumiskoulutuksen uudistuksen sekä valintakokeiden merkeissä.

Stay tuned!

Kannanotto sisäänottomääriä koskien 3/2019

Suomen Medisiinariliitto on laatinut yhdessä Suomen lääketieteen opiskelijoiden ainejärjestöjen puheenjohtajien kanssa kannanoton huolestamme lääketieteen koulutuksen laadusta. Sisäänottomäärien ja resurssien epäsuhta vaikuttaa nähdäksemme heikentävästi valmistuvien lääkärien ammattitaitoon.

Toivomme kannanotollamme vaikuttaa tuleviin päätöksiin aloituspaikkojen määristä. Suomen Medisiinariliitto on linjannut, että suunnitelmallinen lasku 600 aloituspaikkaan per vuosi on laadukkaan koulutuksen toteutumisen kannalta tärkeä tavoite, kun nykyiset resurssit huomioidaan.

Kannanoton virallinen jakelu on Opetus- ja kulttuuriministeriö, yliopistojen johto ja tiedekuntien johto. Kannanotto on lähetetty sähköisesti 4.3.2019 klo 8. Lisäksi kannanotto on julkaistu verkkosivuillamme klo 13 sekä lähetetty tiedoksi jäsenseuroillemme, Suomen Lääkäriliitolle, Suomalainen Lääkäriseura Duodecimille ja Nuorten Lääkärien Yhdistykselle.

Yhteydenotot kannanotosta vastaanottaa Suomen Medisiinariliiton puheenjohtaja Fredrik Ahlström
Sähköposti: puheenjohtaja@suomenmedisiinariliitto.fi
Puhelin: 040 709 32 72

Kandi-innovaatiokilpailun finalistit 2018/2019

Terveystalon ja Medisiinarliiton järjestämässä innovaatiokilpailussa on siirrytty finaalivaiheeseen. Kolme finalistia työstävät innovaatiotansa eteenpäin ja esittelevät ne myöhemmin keväällä.
Kilpailuun saatiin lähes 20 ehdotusta ja järjestäjät ovat iloisesti yllättyneitä ehdotusten laadusta! Kilpailun tarkoituksena onkin innostaa tulevia lääkäreitä mukaan yhteiskunnalliseen ja alan kehitykseen.

Finalistit:

  • ”Uuden ajan lääkärirekryn mahdollistava sovellus” – Tuomas Majuri, Taina Huotari
  • ”Päivystäjän mobiiliappi” – Väinö Forss
  • ”Mielialahäiriöistä kärsivien nuorten varhainen interventio” – Humam Hamid